Usein Tilastokeskuksen tuottamien lukujen taustalla vaikuttaa EU:ssa päätetty sääntely siitä, mitä tietoja eurooppalainen yhteisömme tarvitsee hyvän elämän edellytysten edistämiseksi alueella. Sääntely elää ja kehittyy ajassa.

Vuonna 2023 Tilastokeskuksessa alkoi yrityksiä koskevien työmarkkinatilastojen uudistustyö, jonka taustalla oli näiden tilastojen uudistuneen lainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen. Euroopan unioni rahoitti tätä työtä. Uudistustyössä kehitettiin avointen työpaikkojen, palkkarakenteen ja työvoimakustannusindeksin tilastotuotantoa ja kehitystyö tuli ainakin osapäätökseen, kun palkkarakennetilaston tiedot julkaistiin marraskuussa 2025.

Uudistuksista hyötyvät nyt niin tietojen käyttäjät kuin Tilastokeskuskin – mutta miten?

Palkkarakennetilaston muodonmuutos

EU:n tilastosäädökseen perustuvaa palkkarakennetilastoa on tuotettu vuodesta 1995 lähtien ja nyt se koki isomman lainsäädännöllisen ja konkreettisen tuotannon muutoksen. Yksi selkeä muutoksen etu tilaston käyttäjille on, että tilastojoukko kattaa nyt myös pienet yritykset, joiden tiedot aiemmin puuttuivat. Muutos astuu EU-tasolla voimaan tilastovuoden 2026 tiedoista alkaen, jolloin muistakin EU-maista päästään vertailemaan kattavampia tietoja.

Ennen tulorekisteriä, johon palkkatietoja on ilmoitettu vuodesta 2019 lähtien, pienten työnantajien tietojen muodostaminen olisi ollut kenties mahdoton saavuttaa ilman lisäkyselyä eli lisärasitetta tiedonantajille. Nyt kehitystyötä päästiin tekemään tämän kattavan rekisteriaineiston avulla ja lisäkyselyiltä vältyttiin.

Voi kuulostaa helpolta tuottaa tilasto valmiiksi kerätystä rekisteriaineistosta. Usein kuitenkin joudutaan tekemään suuri työ tietojen käsittelemiseksi oikeaan muotoon tilastoa varten. Rekisterin tiedot voivat olla vajavaisia tai sen määritelmät erilaisia kuin tilaston tekemisessä tarvittaisiin. Palkkarakennetta varten täytyy esimerkiksi tulorekisterin palkansaajien työaikatietoja rikastaa mallintamalla, koska osalta tilastojoukosta tietoa puuttuu rekisteristä.

Vaikka tulorekisterissä ei kaikkea tilaston tarvitsemaa tietosisältöä olekaan, erilaisia menetelmiä ja muita aineistoja hyödyntämällä tietosisältö saatiin tuotettua niin, että se kattaa kaikki palkansaajat.

Pienten yritysten lisäksi muistakin aikaisemmin katveeseen jääneistä joukoista on nyt mahdollista saada tietoa. Aiemmin esimerkiksi monet satunnaiset työt tai vuokratyöntekijät ovat osin jääneet tilastosta pois.

Rekisteritiedon puutteellisuudesta huolimatta sen käyttämisessä on monia erinomaisia piirteitä, kuten se, että tietojen sisäinen yhteneväisyys on hyvä ja erityisesti tulorekisterin kohdalla tietoja muilta ajankohdilta kuin varsinaiselta tilastointiajankohdalta on mahdollista hyödyntää erilaisten poikkeuksien ja virheellisyyksien etsimisessä. Tietojen sisäinen yhteneväisyys on parantunut, tilastotuotantoa on tehostettu ja toiminnassa saavutettu kustannussäästöjä.

Tulorekisterin hyödyntäminen laajenee jatkossakin tilastotuotannossa

Viime vuosien kehittämistyötä erityisesti palkkatilastoinnissa ja työvoimakustannustilastoinnissa on leimannut tulorekisterin hyödyntämisen laajentaminen. Sen myötä ovat parantuneet myös mahdollisuudet tehokkaammalle tilastotuotannolle ja yritysrasitteen mahdollisimman pienenä pitämiselle kasvaneista tilastointivaatimuksista huolimatta.

EU-rahoitteisen kehitystyön alla tarkasteltiin myös sitä, voitaisiinko tulorekisterin ja työvoimatutkimuksen tietoja yhdistämällä saada luotettavia arvioita tehtyjen tuntien määrästä ja niiden vaihtelusta yrityksissä neljännesvuosittain. Tällaisen tiedon avulla nykyisin kyselytutkimukseen perustuvan työvoimakustannusindeksin tiedot voitaisiin muuntaa rekisteripohjaisiksi ja toisaalta tuottaa kustannuksiin yhdistettävissä olevia tietoja tehdyn työn määrästä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on vielä tehtävä töitä, mutta joitain lupaavia tuloksiakin on saatu. Nyt jo voidaan todeta, että todennäköisesti tulorekisterin avulla pystytään tuottamaan pienten yritysten työvoimakustannustilastoinnin tiedot laajentamatta nykyistä tiedonkeruuta.

Tilastojen tekijät tavoittelevat aina tietojen saamista mahdollisimman pienellä vaivalla sekä meille itsellemme että eritoten tietojen antajille. Kun tulorekisteritietojen ilmoittaminen itsessään on ollut työnantajille varmasti oma ponnistuksensa, sen tietoja soisi saatavan mahdollisimman tehokkaaseen ja laajaan käyttöön myös tilastoinnissa. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä eikä toteudu itsestään.

Tietoa kerätään kun täytyy ja keräämistä tehostetaan kun voidaan

Myös avointen työpaikkojen tilastoinnin tuotannon tehostaminen ja laadun parantaminen on ollut viime vuosien tavoitteena työmarkkinatilastoinnissa. Tavoitetta on edistetty tutkimalla tiedonkeruusta saatavaa metadataa ja mallintamalla sitä niin, että Tilastokeskuksen haastattelijoiden työtunnit voitaisiin kohdentaa lopputuloksen kannalta kaikkein vaikuttavimpiin tiedonantajiin.

Nykyisellä säästöjen hakemisen aikakaudella tällaiset avaukset ovat tarpeellisia. Kehittämistyön tuloksia tulkitessa nämä toimet on todettu vaikuttaviksi ja tehokkuutta on mahdollista saavuttaa myös perinteisissä kyselytutkimuksissa.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen työelämä ja toimeentulo -ryhmässä. Blogissa esiteltyä kehitystyötä on tehty Euroopan unionin rahoittamana. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet edustavat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan omia kantoja, eivätkä ne välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan komission kantoja.