Helsingin Sanomat uutisoi 5.11. poliisin esitutkintojen kestosta seksuaalirikoksissa ja poliisiylijohtajan kommenteista niiden pidentymiseen. Tilastokeskuksen Statfin-tietokannasta on mahdollista tarkastella eri rikostyyppien käsittelyaikoja poliisilaitoksittain.

Käsittelyaika on laskettu rikosilmoituksen jättämisestä tapauspäätöksen kuittauspäivämäärään. Tämä ei suoraan vastaa esitutkinnan kestoa, sillä esitutkinta ei ala heti rikosilmoituksen jättämisestä. Tilastokeskuksen aineistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole esitutkinnan aloituspäivämäärää. Aika rikosilmoituksen jättämisestä päätöspäivämäärään vastaa kuitenkin hyvin sitä, miten kauan asian käsittely asianomistajan tai epäillyn kannalta kestää.

Seksuaalirikosten ajallinen vertailu on hankalaa muuttuneen lainsäädännön vuoksi, joten käsittelen tässä blogissa yleisesti rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksia, vaikka sekään ei ole täysin ongelmatonta tekojen moninaisuuden takia.

Käsittelyajat pidentyneet – eniten Itä-Suomessa

Vuonna 2010 seksuaalirikosten käsittelyajan mediaani poliisilla oli 138 päivää. Mediaani tarkoittaa järjestetyn lukujoukon keskimmäistä lukua, joten puolet seksuaalirikoksista käsiteltiin alle 138 päivän ajassa ja puolet tätä hitaammin. Vuonna 2020 käsittelyajan mediaani oli noussut jo 236 päivään ja vuonna 2025 se oli 289 päivää. Ilmoitusmäärien kasvu varmasti selittää ainakin osan käsittelyaikojen pitenemisestä. Ilmoitusmääriä käsitellään blogin lopussa.

Käsittelyajoissa on suurta vaihtelua, osittain koska rikoslain 20 luku sisältää keskenään hyvin erityyppisiä rikoksia. Vuonna 2010 neljännes seksuaalirikoksista käsiteltiin alle 67 päivässä, mutta vuonna 2025 tällä mittarilla lukema oli jo 118 päivää. Toisessa ääripäässä ylimmässä neljäsosassa tapauksista käsittely kesti yli 245 päivää vuonna 2010 ja yli 528 päivää vuonna 2025 (kuvio 1).

Tapauksissa, joissa seksuaalirikoksen asianomistaja on alaikäinen, käsittelyajan mediaani on noussut 165 päivästä vuonna 2010 peräti 348 päivään vuonna 2025. Käsittelyä voi pidentää se, että näissä tapauksissa mukana on myös lastensuojelu.

Seksuaalirikosten käsittelyajan mediaani eroaa poliisilaitoksittain melko paljon eikä kasvu ole kaikilla laitoksilla yhtä merkittävää. Myös vuosivaihtelu on suurta etenkin poliisilaitoksilla, joissa käsitellään suhteellisen vähän seksuaalirikoksia.

Ääripäiden vertailussa Itä-Suomen poliisilaitoksen käsittelyajan mediaani on noussut 115 päivästä vuonna 2010 aina 421 päivään vuonna 2025 (kuvio 2). Pienintä kasvu on ollut Pohjanmaan poliisilaitoksella, jossa mediaani oli 144 päivää vuonna 2010 ja 230,5 päivää vuonna 2025, sekä Lapissa. Lapin poliisilaitokselle ilmoitettiin kuitenkin vuonna 2010 alle 100 seksuaalirikosta.

Rikosilmoitusten määrät ovat myös nousseet

Poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten määrä väheni kaikkiaan 2010-luvulla, mutta on kasvanut 2020-luvulla. Vuosien 2010–2019 keskiarvo oli 479 000 rikosta, kun se vuosina 2020–2025 oli 521 000 rikosta. Tarkempaa tietoa rikosilmoitusten määristä löytyy esimerkiksi tästä rikos- ja pakkokeinotilaston taulukosta.

Seksuaalirikosten (rikoslaki 20 luku) kohdalla rikosilmoitusten määrä on ollut kasvussa jo vuodesta 2015, mutta suurinta kasvu on ollut vuoden 2022 jälkeen. Vuonna 2010 poliisille ilmoitettiin 2 400 seksuaalirikosta ja poliisi selvitti kyseisen vuoden aikana noin 1 700 seksuaalirikosta. Vuonna 2025 ilmoitettiin peräti 10 400 seksuaalirikosta ja selvitettiin 6 400 (kuvio 3).

Vuosittain on noin 300 sellaista seksuaalirikosilmoitusta, joiden osalta poliisi toteaa mm. puutteellisen rikosilmoituksen perusteella, että rikosta ei ole tapahtunut, eikä näitä huomioida tilastoissa. Poliisi voi myös ennen esitutkinnan aloittamista todeta, että kunnollisesta rikosilmoituksesta huolimatta rikosta ei ole tapahtunut, eikä esitutkintaa siten aloiteta. Nämä tapaukset lasketaan mukaan tilastoon ja niiden määrä on ollut kasvussa parin viime vuoden ajan. Vuonna 2025 näitä kirjauksia oli vajaat 400.

Seksuaalirikosilmoitusten määrän kasvun taustalla ovat osittain muutokset lainsäädännössä. Vuonna 2022 seksuaalirikoslakeja muutettiin ja esimerkiksi raiskaus säädettiin suostumusperusteiseksi. Tätä ennen esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu tuli rangaistavaksi vuonna 2014. Tuolloin ahdistelu edellytti koskettelua, mutta 2022 lakimuutoksen myötä toistuvat sanalliset teot voivat olla ahdistelua.

Tietoverkossa tapahtuneet teot kuten seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tai lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen voivat tietoon tullessaan johtaa suuriin rikosilmoitusmääriin. Myös selvitettyjen seksuaalirikosten määrä on kasvanut, mutta ei samaa tahtia rikosilmoitusten määrän kasvun kanssa, mikä näkyy selvitysprosentin laskuna.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttaman kansallisen rikosuhritukimuksen mukaan seksuaalirikosten uhrikokemukset eivät ole juurikaan muuttuneet viime vuosina.

Suomi on myös saanut moitteita rikosprosessin pitkästä kestosta ja oikeusministeriössä on vireillä hankkeita prosessin sujuvoittamiseksi.

Asioiden käsittelyn kesto poliisilla kestää, mutta prosessin kestoa lisäävät myös syyteharkinnan kesto sekä tuomioistuinkäsittely. Näistä löytyy lisätietoa Tuomioistuinvirastolta. Tilaston mukaan vuonna 2023 poliisikäsittely kesti runsaat 11 kuukautta, syyttäjän ja tuomioistuimen käsittely kumpikin noin 7 kuukautta. Yhteiskestoksi tulee siis noin 2 vuotta.

Tilastot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella asioiden ajallista kehitystä, mutta syy-seuraussuhteiden selvittäminen on tärkeää myös oikeusturvan kannalta.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastossa.