Kun alkuvuodesta kerroimme tilastotuotantoon suunnitelluista muutoksista, oli edessä vaikea prosessi. Rahoitusleikkausten vuoksi jouduimme arvioimaan, mitä tietoa ja miten pystyisimme jatkossa tuottamaan.

Kirjoitin tuolloin tilastoista yhteiskunnan näkymättömänä infrastruktuurina. Tilastot muodostavat perustan päätöksenteolle, tutkimukselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Usein niiden merkitys tulee kuitenkin näkyväksi vasta silloin, kun tietoa ei ole saatavilla.

Saimme lausuntokierroksella 180 lausuntoa tutkimuslaitoksilta, järjestöiltä, viranomaisilta, elinkeinoelämän edustajilta ja muilta tiedon käyttäjiltä. Lausuntokierros osoitti, kuinka monella tavalla tuottamaamme tietoa käytetään ja kuinka laajasti tilastot kytkeytyvät yhteiskunnan toimintaan.

Tietotarpeiden tunnistamisessa tarvitaan vuoropuhelua

Tilastojen tekijät tuntevat tilastojen lähdeaineistot, menetelmät, laatuvaatimukset ja tuotantoprosessin haasteet ja mahdollisuudet. Tiedon tuottajina emme silti aina näe kaikkia tapoja hyödyntää tietoa.

Saamamme lausunnot ja lausuntokierroksen jälkeen käydyt sidosryhmäkeskustelut tarkensivat kuvaamme siitä, millaisiin tehtäviin tilastoja käytetään, ja miten tilastovalikoiman muutokset vaikuttaisivat käyttäjiin.

Tilastot ovat käyttäjilleen paljon enemmän kuin tilastojulkistus tai tietokantataulukko. Ne kytkeytyvät päätöksenteon valmisteluun, taipuvat tutkimuksen tausta-aineistoksi, tukevat palveluiden suunnittelua, lainsäädännön vaikutusten arviointia tai auttavat sopimusten hintojen määrittelyssä.

Siksi tiedon arvoa ei voida arvioida vain sen perusteella, kuinka näkyvästi tilasto on esillä julkisuudessa tai kuinka paljon yksittäisen tilaston verkkosivuilla vieraillaan.

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa auttoi myös arvioimaan, miten nykyiset tilastot vastaavat aikamme tärkeimpiin tietotarpeisiin. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös kysymykset, joihin tilastoista etsitään vastauksia.

Kuulemisella oli vaikutusta ratkaisuihin

Luimme lausuntokierroksella saadun palautteen tarkasti ja tapasimme palautteen antajia. Palaute vaikutti tilastotuotannon muutosten priorisointiin ja toteutustapoihin.

Useissa tapauksissa löysimme tiedonkäyttäjien toivoman ratkaisun, joka lakkautuksen sijaan mahdollistaa tilaston julkaisemisen aiempaa suppeammalla tietosisällöllä tai harvemmalla julkaisurytmillä. Keskusteluissa syntyi myös ajatuksia tietosisältöjen kehittämisestä, kuten kansantalouden tuottavuusmittareiden kohdalla. Joillekin tilastoista löytyi uusia rahoitus- tai tuotantoratkaisuja yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa.

Emme kuitenkaan välttyneet vaikeilta päätöksiltä. Rajallisilla resursseilla emme pysty tulevaisuudessa tuottamaan kaikkea sitä tietoa, jota perustellusti Suomesta tarvittaisiin. Ratkaisussa oli sovitettava yhteen käyttäjien tarpeet, tilastojen yhteiskunnallinen merkitys, kustannukset, laatuvaatimukset sekä vaihtoehtoiset tuotanto- ja rahoitusratkaisut.

Vuoropuhelu ei poistanut tarvetta valintojen tekemiselle, mutta se auttoi valintojen perustelemisessa.

Keskeinen oppi on, että keskustelu tiedon tarpeista pitää käydä ennen kuin tilaston jatkuvuus on vaakalaudalla. Yhteiskunnallisesti relevantti tiedontuotanto rakentuu säännöllisessä vuoropuhelussa, jossa käyttäjät tuovat keskusteluun yhteiskunnan tietotarpeet ja tuottajat oman ymmärryksensä aineistoista, menetelmistä ja tuotannon mahdollisuuksista.

Jatketaan siis avointa keskustelua tulevaisuuden tietotarpeista.

Tiedon merkitys korostuu yhteiskunnallisen murroksen aikakaudella

Lausuntokierros vahvisti käsitystämme tilastoista demokraattisen yhteiskunnan perusinfrastruktuurina. Samalla se muistutti, ettei infrastruktuuri voi säilyä muuttumattomana. Sitä on ylläpidettävä mutta myös uudistettava ja suunnattava panosta sinne, missä tiedon yhteiskunnallinen merkitys on suurin.

Kiitän kaikkia lausunnonantajia sekä keskusteluihin osallistuneita tiedon käyttäjiä. Kiitos kuuluu myös Tilastokeskuksen asiantuntijoille, jotka ovat valmistelleet muutoksia vaikeassa tilanteessa ja etsineet aktiivisesti vaihtoehtoja keskeisten tietosisältöjen säilyttämiseksi.

Tiedon arvo syntyy lopulta käytössä. Siksi myös tiedontuotannon tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtaja.

Lue uutinen: Tilastokeskuksen tilastotuotantoon muutoksia vuonna 2027 – muutokset ennakoitua pienempiä