Valtiovarainministeriön eilen julkaisemassa virkapuheenvuorossa tekoäly, digitalisaatio ja julkisen hallinnon uudistaminen nousevat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiksi teemoiksi. Mutta mitä ne edellyttävät? Tähän virkapuheenvuoro vastaa omassa luvussaan: kuinka hyvin hyödynnämme jo olemassa olevaa tietoa?

Virkapuheenvuoron vastaus on suora. Nykytilanteessa tietoa käytetään päätöksenteossa selvästi niukemmin kuin tietopohja mahdollistaisi. Tietoaineistot ovat hajallaan, ja niiden käyttö perustuu tapauskohtaisiin järjestelyihin.

Meillä on jo riittämiin tietoa. Tuottavuusloikka syntyy siitä, että saamme olemassa olevan tiedon tehokkaaseen käyttöön. Tieto on myös tekoälylle välttämätön raaka-aine ja sitä kautta digitalisaation ja julkisen hallinnon uudistamisessa avainasemassa.

Kokosimme ajatuksiamme virkapuheenvuoron teemoista tähän blogin ja jatkamme mielellämme keskustelua.

Toisiokäyttö yhteen palveluun

Virkapuheenvuoron yksi konkreettinen ehdotus on koota rekisteritietojen toisiokäyttöä tukevat tehtävät Tilastokeskukseen. Näkemyksemme mukaan tavoitteena ei ole keskittää rekistereitä, vaan rakentaa tutkimukselle ja viranomaisille yhteiskäyttöinen palvelu, jossa tietoja voi yhdistää ja analysoida turvallisesti.

Tälle Tilastokeskuksen nykyinen toiminta luo hyvän pohjan. Tilastot syntyvät pääosin rekisteripohjaista tietoa käsittelemällä ja yhdistelemällä, ja tätä samaa osaamista hyödynnetaan Valtioneuvoston Datahuoneessa sekä kolmen suurimman kaupungin datahuoneessa, jossa etsitään datan avulla tietoa päätöksentekijöiden ongelmiin.

Datahuoneet perustuvat samaan teknologiaan ja menettelytapoihin kuin Tilastokeskuksen tutkijapalvelu, jossa käsitellään 310 tutkimushankkeen aineistotarpeita. Näkemyksemme mukaan rekisteritietojen toisiokäyttöä tukevissa tehtävissä onnistuminen edellyttää riittävää resursointia, selkeää työnjakoa rekisterinpitäjien kanssa ja tiedonsaantioikeuksia, jotka kattavat myös uudet aineistot.

Myös tutkijat hyötyisivät. Maksuperustelaki edellyttää meiltä tutkijapalvelujen liiketaloudellista hinnoittelua, ja hintoja on jouduttu korottamaan viime vuosina.

Virkapuheenvuorossa ehdotetaan rajakustannushinnoittelua ja tutkimusinfrastruktuurin rahoittamista valtion T&K-rahoituksella. Tilastokeskus pitää ehdotusta hyvänä. Korostamme, että edullinen käyttö on mahdollista kestävällä tavalla vain vakaan perusrahoituksen turvin.

Tekoälyn tärkein raaka-aine on tieto

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on asettanut julkisen hallinnon tekoälymuutokselle tavoitteen. Tuottavuuden tulisi parantua keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kova, mutta ainakin osin toteutettavissa.

Avoimen internetin aineistot tekoäly on jo kolunnut laajasti, mutta Suomen rekisteriaineistot olisivat tekoälylle uusi mahdollisuus, tietoturvallisesti toteutettuna.

VM:n mukaan datan laadussa, rakenteisuudessa ja yhteentoimivuudessa tunnistetaan merkittäviä kehittämistarpeita. Olemme samaa mieltä siitä, että näihin tulee panostaa. Lisäksi tekoäly tulee ottaa mukaan tiedon liikkuvuuden parantamiseen, tiedon toisiokäytön tehostamiseen sekä innovointiin.

Toisiokäytön palvelussa valmiiksi kuvatut ja yhteentoimivat aineistot muodostavat suojatussa ympäristössä toimivan tekoälyn datainfrastruktuurin. Tekoälymalleja voidaan kehittää ja testata rekisteriaineistoilla altistamatta arkaluonteista tietoa avoimeen verkkoon. Tämä kannattaa näkemyksemme mukaan tehdä käsittelemällä rekisteriaineistot keskitetysti toisiokäytön tarpeisiin.

VM arvioi palvelun investoinniksi noin 18 miljoonaa euroa. Vuotuiset 11 miljoonan suuruisiksi arvioidut tuottavuushyödyt ylittäisivät noin 4 miljoonan euron ylläpitokulut. Kehittämistä on siksi rahoitettava suunnitelmallisesti, ja virkapuheenvuoron ehdotus kehittämismäärärahojen tavoitetasosta ansaitseekin mielestämme jatkokeskustelua.

Suomen etu on luottamus, siitä kannattaa huolehtia

Monet maat etsivät parhaillaan vastauksia kysymyksiin datan käytöstä, omistuksesta ja hyödyntämisestä. Olemme seuranneet kansainvälistä kehitystä tiiviisti tilastovirastojen yhteistyössä.

Suomella on vahvat lähtökohdat. Luottamus viranomaisiin, laadukkaat rekisterit ja selkeät pelisäännöt mahdollistavat tiedon laajan hyödyntämisen yksityisyydensuoja huomioiden ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävästi.

Kilpailuetu syntyy tiedon hyödyntämisestä

Suomen seuraava tuottavuusloikka syntyy maassamme vallitsevasta vahvasta luottamuksesta, kyvystämme yhdistää laadukkaat tietovarannot, toimivasta lainsäädännöstä sekä kehityksen mahdollistavista uusista teknologioista.

Meillä on jo valmiina paljon sellaista, mitä monet maat vasta rakentavat: kattavat rekisterit, korkeatasoinen tilastotoimi ja luotettavat instituutiot. Tulevina vuosina meidän on ratkaistava yhdessä se, miten tieto – Suomen tulevaisuuden tärkein tuotannontekijä – saadaan nykyistä paremmin yhteiskunnan käyttöön.

Tärkein kysymys on se, miten Suomessa osataan muuttaa olemassa oleva tieto paremmiksi päätöksiksi, vaikuttavammiksi palveluiksi ja kestäväksi kasvuksi.

Näkemyksemme mukaan tästä voi syntyä Suomelle merkittävä kilpailuetu tekoälyn aikakaudella. Siksi kannustamme vilkkaaseen keskusteluun keinoista. 

Markus Sovala on Tilastokeskuksen pääjohtaja ja Ville Vertanen Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueen ylijohtaja.