Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta.
Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Köyhyys, kipeys ja yksinäisyys kietoutuvat yhteen, kertoo elinolotutkimus. Tilastokuvaus ei kuitenkaan selitä syysuhteita eli mikä johtuu mistäkin.
Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisimaissa.
Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjakotilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.
Suomalaisten ja ruotsalaisten terveyserot nousivat jälleen keskusteluun, kun Eurostat julkaisi vertailun terveiden elinvuosien määrästä. Ruotsi on vertailun kärjessä niin naisten kuin miesten osalta, Suomi hännillä erityisesti naisten osalta.