Kulutuserot ovat kasvaneet 2000-luvun alussa
- Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät
- Samankaltaista ja poikkeavaa kulutusta
- Monien kulutuksen niukkuus on ohimenevää
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kirjoittaja: Juha Nurmela on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2008.
Suomalaisten kulutuksella mitattu hyvinvointi on eriytymässä. Taloudellisesti hyvinvoivien asema on parantunut, mutta pienituloisten kulutus junnaa paikallaan.
Suuri- ja pienituloisten väliset kulutuserot ovat kasvaneet vuosina 2001-2006. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan korkean kulutustason ryhmään kuuluivat ylemmät toimihenkilötaloudet ja yrittäjäkotitaloudet vuonna 2006. Hitaimmin lisääntyi työttömien ja yksinhuoltajien talouksien kulutus. (Kulutustutkimus 2006a ja 2006b.)
Keskiarvotalouden kulutuksen kasvu kulutusyksikköä1 kohti oli vuosina 2001-2006 noin 3 000 euroa. Ylimmän eli kymmenennen tulodesiilin kulutuksen kasvu oli noin 5 000 euroa, ja yhdeksännessä desiilissä kulutus oli kasvanut lähes yhtä paljon. Pienituloisimpien ryhmässä kokonaiskulutus kasvoi vain 500 euroa eli vain kymmenesosan suurituloisimman ryhmän kulutuksen kasvusta. Euromääräisten kulutuserojen runsas kasvu ilmenee, kun tarkastellaan kulutuksen muutoksia tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohti2 (kuvio).
Kuvio. Kotitalouksien kulutusmenot tulodesiileittäin vuosina 2001 ja 2006, kulutusyksikköä kohti vuoden 2006 hinnoin.
Lähde: Kulutustutkimukset. Tilastokeskus.
Kahden suurituloisimman kymmenyksen kokonaiskulutus lisääntyi myös prosentteina laskien eniten vuodesta 2001 vuoteen 2006. Pienituloisimpaan ryhmään kuuluvien kotitalouksien kulutus kehittyi heikosti, ja sen kokonaiskulutuksen kasvu oli alle puolet (44 %) ylimmän tulodesiin kasvusta. Toisesta kahdeksanteen desiiliin kuuluvien kotitalouksien kulutus kasvoi vähemmän; näiden ryhmien kesken kulutus lisääntyi lähes samassa tahdissa. (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Kotitalouksien kokonaiskulutuksen kasvu tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohden vuosina 2001-2006, prosenttia.
| Tulodesiili | Kokonaiskulutuksen kasvu |
| Yhteensä | 13,9 |
| 1. tulodesiili | 7,6 |
| 2. tulodesiili | 13,7 |
| 3. tulodesiili | 10,3 |
| 4. tulodesiili | 12,5 |
| 5. tulodesiili | 15,3 |
| 6. tulodesiili | 14,0 |
| 7. tulodesiili | 12,3 |
| 8. tulodesiili | 11,2 |
| 9. tulodesiili | 18,6 |
| 10. tulodesiili | 17,3 |
Lähde: Kulutustutkimukset 2001 ja 2006. Tilastokeskus.
Hotelli- ja ravintolapalvelujen kulutus on vähentynyt pienituloisimpien ryhmien lisäksi monissa muissa ryhmissä. Keskimääräistä selvästi hitaammin on lisääntynyt myös asumiseen ja energiaan sekä terveyteen liittyvä kulutus. Vaatetuksen, tietoliikenteen, kulttuurin ja vapaa-ajan kulutus on sen sijaan lisääntynyt nopeasti. - Eräissä kulutusryhmissä tietojenkeruutavan muutokset ovat voineet vaikuttaa jonkin verran; näin on voinut olla erityisesti vaatetuksen ja jalkineiden sekä hotelli-, kahvila- ja ravintolakulutuksessa.
Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät
Kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat tulot antavat kulutusmahdollisuuksista samansuuntaisen kuvan kuin edellä: alin ja ylin ryhmä poikkeavat selkeästi lähimmistä ryhmistään (taulukko 2).
Taulukko 2. Tulodesiileihin kuuluvien kotitalouksien ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2006.
| Taustatietoja | Yhteensä | Tulodesiili | |||||||||
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | ||
| Käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, euroa | 23 259 | 8 330 | 12 292 | 14 749 | 16 951 | 19 262 | 21 709 | 24 313 | 27 823 | 32 531 | 54 655 |
| Asunnon keskipinta-ala, m2 | 88 | 50 | 65 | 73 | 81 | 85 | 90 | 96 | 102 | 106 | 132 |
| Arvioi kotitalouden taloudellisen tilanteen muuttuneen parempaan suuntaan vuodessa, % |
24 | 17 | 18 | 13 | 24 | 23 | 22 | 24 | 32 | 36 | 30 |
| Opiskelijoiden osuus, % viitehenkilöistä | 3 | 21 | 6 | 2 | 3 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Työttömien osuus, % viitehenkilöistä | 5 | 26 | 8 | 4 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
| Eläkeläisten osuus, % viitehenkilöistä | 30 | 27 | 52 | 51 | 42 | 33 | 27 | 25 | 19 | 12 | 17 |
| Ylempien toimihenkilöiden osuus, % viitehenkilöistä | 17 | 1 | 3 | 3 | 6 | 10 | 15 | 18 | 28 | 37 | 47 |
| Yksinhuoltajatalouksien osuus, % | 4 | 7 | 7 | 9 | 7 | 6 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 |
| Lapsettomien parien talouksien osuus, % | 20 | 7 | 12 | 10 | 13 | 13 | 13 | 22 | 31 | 37 | 41 |
Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.
Kulutustutkimuksessa kysyttiin, miten vastaaja arvioi kotitaloutensa taloudellisen aseman muuttuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kolme pienituloisinta kymmenystä arvioi tilanteensa selvästi huonommaksi kuin keskidesiileihin kuuluvat. Kolme suurituloisinta desiiliä sen sijaan suhtautui oman tilanteensa kehittymiseen kaikista myönteisimmin.
Pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksissa on runsaasti opiskelijatalouksia ja työttömien talouksia, kun talouksia tarkastellaan kotitalouden viitehenkilön mukaan. (Viitehenkilö on talouden suurituloisin jäsen.) Eläkeläistalouksiakin on reilu viidennes, mutta pääosa eläkeläistalouksista kuuluu toiseen tai kolmanteen tulodesiiliin.
Suurituloisimman desiilin talouksista puolestaan ylivoimaisesti suurin osa on ylempien toimihenkilöiden talouksia. Tähän ryhmään kuuluu myös 17 prosenttia eläkeläistalouksia. Yksinhuoltajien talouksia on monissa tuloryhmissä. Sen sijaan lapsettomien parien osuus on huomattavan suuri suurituloisimmassa ryhmässä. (Taulukko 2.)
Alkuun Edellinen Seuraava
Päivitetty 11.8.2008