Kulutuserot ovat kasvaneet 2000-luvun alussa

  1. Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät
  2. Samankaltaista ja poikkeavaa kulutusta
  3. Monien kulutuksen niukkuus on ohimenevää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Samankaltaista ja poikkeavaa kulutusta

Kulutuksen tasaisuutta voitaisiin periaatteessa tarkastella samaan tapaan kuin tuloerojakin eli käyttämällä niin sanottua gini-kerrointa. Mielestäni on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa verrata 11 kulutusryhmän kulutusta keskiarvokulutukseen vuonna 2006. Poikkeamat keskikulutuksesta prosentteina kuvaavat kulutuksen osa-alueiden tärkeyttä sekä keskiarvotaloudessa että eri desiiliryhmissä. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Tulodesiilien kulutuksen poikkeaminen keskikulutuksesta kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, prosenttia. Keskikulutus = 100.

Taustatietoja Keskiarvokulutus
euroa/kulutusyksikkö
Tulodesiili
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1/10
desiili
Kokonaiskulutus 19 975 58 66 72 82 89 97 108 117 137 174 0,33
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 485 72 80 91 91 94 104 110 109 117 133 0,54
Alkoholi ja tupakka 495 95 69 62 81 92 100 104 107 125 166 0,57
Vaatetus ja jalkineet 716 46 50 65 76 87 90 101 138 142 206 0,22
Asuminen ja energia 5 654 69 78 83 89 95 94 106 108 122 156 0,44
Kodin kalusteet, koneet, tarvikkeet 980 45 51 68 76 81 93 112 125 158 191 0,24
Terveys 734 63 83 103 99 80 113 99 112 105 144 0,44
Liikenne 3 006 39 48 49 79 79 96 109 127 164 209 0,19
Tietoliikenne 564 97 87 82 91 97 97 111 106 107 126 0,77
Kulttuuri ja vapaa-aika 2 188 51 58 66 72 87 99 107 116 145 201 0,25
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 846 56 51 51 66 84 85 109 137 176 183 0,31
Muu kulutus (ml. koulutus) 2 306 39 56 63 73 87 101 110 128 148 194 0,20

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Näiden lukujen perusteella havaitaan ensinnäkin, että pienituloisimman kymmenyksen alkoholin ja tupakan kulutus kulutusyksikköä kohti eroaa hyvin vähän keskiarvokulutuksesta - tässä suhteessa tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2001. Pienituloisimman desiilin alkoholin ja tupakan kulutuksen painoarvo eroaa huomattavasti toisesta ja kolmannesta desiilistä. Lisäksi pienituloisimman desiilin alkoholin ja tupakan kulutustaso poikkeaa myös huomattavasti saman ryhmän elintarvikkeiden kulutuksesta. - Kannattaa pitää mielessä, että todellisesta alkoholin kulutuksesta saadaan haastatteluissa ja kulutuspäiväkirjoilla selville vain pieni osa, koska vastaajat eivät eri syistä kerro kulutuksestaan.

Suurituloisimman desiilin kulutus poikkesi vähiten keskiarvosta elintarvikkeiden, tietoliikenteen ja terveyden osalta. Suurin ero desiilien välillä on liikennemenoissa; niissä alimman desiilin kulutusyksikköä kohti käyttämä rahamäärä oli vain viidennes ylimmän tulodesiilin käyttämästä rahamäärästä. Muita suuria eroja ryhmien välillä on vaatteiden, kodinsisustuksen ja -laitteiden ryhmässä sekä kulttuurin ja vapaa-ajan kulutuksessa. Noiden tuoteryhmien hintavariaatio on huomattavan suuri, ja ylimpien tulodesiilien on helppo erottautua alimmista tuloryhmistä euroja käyttämällä.

Kaikkiin tulodesiileihin kuuluvat ovat käyttäneet tietoliikennemenoihin melko saman verran rahaa kulutusyksikköä kohden. Tietoliikennemenoissa ei myöskään ole suuria muutoksia vuoteen 2001 verrattuna. Tulos osoittaa ihmisten arvostavan henkilökohtaista vuorovaikutusta, mutta tulos ilmentää myös sitä, että tietoliikennepalveluiden hintaerot eivät ole kovin suuret: alalla ei ole todellisia ylellisyys- ja halpatuotteita tai kotitaloudet eivät ainakaan käytä niitä. Lisäksi aika tai pikemminkin ajanpuute on tietoliikennekulutuksen luonnollinen rajoite; kaikilla kuluttajilla on käytössään samat 24 tuntia vuorokaudessa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008