Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten
- Sukupuoliero ilmenee jo toisen asteen koulutusvalinnoissa
- Lukion jälkeiset opinnot
- Miesten ja naisten alat
- Naiset opiskelevat, miehet työskentelevät
- Entä suoritetut tutkinnot?
- Peruskoulun jälkeiset valinnat ovat avainasemassa
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Ritva Kaukonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.
Väestön koulutustaso paranee, mutta miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten. Valintojen kannalta ratkaiseva vaihe on peruskoulun päättyessä, jolloin hakeudutaan jatko-opintoihin. Miehet ovat naisia kiinnostuneempia ammatillisesta koulutuksesta, mutta korkeakouluun mennään edelleen pääasiassa lukion kautta.
Suomalaiset nuoret ovat kansainvälisesti verraten hyvin koulutettuja. 25-34-vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista selvästi useampi on suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon kuin muissa EU-maissa tai OECD-maissa (esim. OECD 2009). Koulutustaso on Suomessa parantunut viime vuosikymmeninä selvästi: korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on suurempi ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus pienempi kuin vielä 1970-luvulla.
Koulutustaso ei kuitenkaan nouse väestössä tasaisesti, ja erityisen selvä on ero naisten ja miesten koulutustason kehityksessä. Vuonna 2007 yli 50-vuotiaat miehet olivat naisia useammin korkeasti koulutettuja, mutta sitä nuorempien joukossa korkeakoulutettujen naisten osuus oli miehiä suurempi. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on naisten osuus korkeakoulututkinnon suorittaneista. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2007.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Koska korkeasti koulutettujen määrä on nuoremmissa ikäryhmissä selvästi suurempi kuin vanhemmissa, on koulutustason nousu ollut erityisesti naisille suotuisaa. Myös miesten koulutustaso on korkeakoulututkinnoilla mitattuna noussut, mutta nousu on ollut selvästi hitaampaa kuin naisilla. OECD:n tuoreen ennusteen mukaan naisten ja miesten koulutustaso uhkaa eriytyä edelleen: suomalaisnaisten joukossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden ennakoidaan nousevan 61 prosenttiin, mutta miesten joukossa vain 36 prosenttiin. Naisten ja miesten ero on Suomessa OECD-maiden suurimpia; erot ovat tosin samansuuruiset myös Norjassa, Ruotsissa ja Puolassa. (OECD 2009.)
Tässä artikkelissa seurataan naisten ja miesten koulutusuria. Tarkastelun kohteeksi on valittu vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden ikäluokka, jonka siirtymistä opintoihin ja valmistumista seurataan vuoteen 2007 asti. Tuolloin he olivat 29-vuotiaita.
Sukupuoliero ilmenee jo toisen asteen koulutusvalinnoissa
Koulutusuran alkupäänä voidaan pitää peruskoulun ja toisen asteen välistä nivelvaihetta, jossa ensimmäiset koulutukselliset valinnat tehdään. Tässä vaiheessa tehdyt valinnat ovat sikäli merkittäviä, että ne heijastuvat hyvin pitkälle tulevaan koulutustasoon: korkeakoulukoulutukseen siirrytään edelleen yleisesti lukion kautta, ja ammatillinen koulutus korkeakouluopintoihin johtavana jatko-opintoväylänä on vielä hyvin vähän käytetty. Alle prosentti ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on viime vuosina siirtynyt korkeakouluopintoihin.
Vuonna 1994 peruskoulunsa päättäneestä 64 500 oppilaasta hieman yli puolet (33 000) oli miehiä. Koulutusvalinnoissa on jo tässä vaiheessa selvä jako: lukiokoulutukseen hakeutuu selvästi suurempi osa naisista (65 %) kuin miehistä (46 %), ja ammatillinen koulutus vetää selvästi enemmän puoleensa miehiä (42 %) kuin naisia (21 %).
Täysin vaille jatko-opintopaikkaa jää tässä vaiheessa noin 8 prosenttia sekä miehistä että naisista. Loput (miehistä 4 ja naisista 6 %) jatkaa 10. luokalle. - Jatko-opintoihin valikoituminen on myös vuoden 1994 jälkeen ollut samankaltaista, vaikka ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina lisääntynyt sekä miesten että naisten keskuudessa.
Lukioon hakeutuvien naisten ja miesten valinnoissa ei tässä vaiheessa ole selkeitä eroja. Miehet valitsevat naisia useammin pitkän matematiikan, ja naiset lukevat hieman useammin valinnaisia kieliä. Ammatillisessa koulutuksessa naisten ja miesten valinnat ovat kuitenkin jo eriytyneet: kolme neljästä ammatilliseen koulutukseen siirtyneestä miesopiskelijasta aloitti opintonsa tekniikan alalla.
Naisopiskelijoiden valinnat jakautuivat tasaisemmin eri koulutusaloille. Kolmannes naisista hakeutui matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle, neljännes sosiaali- ja terveysalalle ja loput muille aloille. Myös vuoden 1994 jälkeen alanvalinta on säilynyt samankaltaisena: miehet valitsevat useimmiten tekniikan ja liikenteen, kun naisia kiinnostavat erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä hallinnon ala.
Lukion jälkeiset opinnot
Vuonna 1994 peruskoulunsa päättäneet valmistuivat ylioppilaiksi pääasiassa vuonna 1997. Naisylioppilaita oli 16 800 ja miesylioppilaita 11 700; seurantavuoden nuorista miehistä ylioppilaaksi valmistui siis 35 ja naisista 53 prosenttia.
Jatko-opintopaikan hankkiminen lukion jälkeen kävi naisilla jouhevammin kuin miehillä. Naiset pääsivät ylioppilastutkinnon jälkeen välittömästi jatko-opintoihin useammin kuin miehet. Miehet sen sijaan pääsivät helpommin yliopistokoulutukseen, sillä joka neljäs lukion päättäneistä miehistä, mutta vain 14 prosenttia naisista aloitti saman tien yliopistoissa. Myös seuraavina vuosina suurempi osa lukion käyneistä miehistä kuin naisista saa opiskelupaikan yliopistossa. (Kuvio 2.) - Vuoteen 2002 mennessä yliopistoon pääsee kuitenkin naisia jonkin verran enemmän kuin miehiä, koska ylioppilaiksi valmistuneita naisia on enemmän.
Kuvio 2. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden ja vuonna 1997 ylioppilaaksi valmistuneiden jatko-opintopaikan saaneiden osuus vuosina 1997-2002*. Prosenttia.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Ammattikorkeakouluihin naiset pääsevät heti lukiovuonna useammin kuin miehet, mutta opiskelupaikan vastaanottaneiden mies- ja naisylioppilaiden osuus on yhtä suuri vuoteen 2002 mennessä. Ylioppilaiden naisvaltaisuuden vuoksi ammattikorkeakouluun kuitenkin pääsee naisia noin kolmannes miehiä enemmän. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi lukion jälkeen vain prosentti miehistä, mutta jopa 8 prosenttia naisista. - Tilanne on säilynyt samankaltaisena myös vuoden 1997 jälkeen.
Miesten ja naisten alat
Miesylioppilaat näyttävät pääsevän yliopistokoulutukseen helpommin kuin naiset. Viime vuosina on ollut helpointa päästä opiskelemaan tekniikan alalle sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin - siis miesten suosimille aloille - kun otetaan huomioon aloille hakevien määrä suhteessa sisään otettaviin opiskelijoihin.
Seurattavan ikäluokan ammattikorkeakouluissa aloittaneista miehistä 78 prosenttia valitsi tekniikan ja liikenteen alan, ja naisista 40 prosenttia sosiaali- ja terveysalan. Yliopistoissa puolet miehistä valitsi tekniikan ja liikenteen, naisista 38 prosenttia humanistisen alan ja opetusalan.
Naiset opiskelevat, miehet työskentelevät
20-30-vuotiaat naiset opiskelivat yleisemmin kuin samanikäiset miehet. Suurimmillaan opiskelevien naisten osuus on 21. ja 22. ikävuoden vaiheilla: lähes kaksi kolmesta oli opiskelemassa, ja noin 45 prosenttia oli korkeakouluissa. Miesten "opintopiikki" tulee muun muassa varusmiespalveluksen aiheuttamasta viivästyksestä johtuen hieman myöhemmin, 22-23 vuoden vaiheilla. 23-vuotiaista miehistä noin kolmannes on korkeakouluissa. (Kuvio 3.)
Kuvio 3. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneen ikäluokan miesten ja naisten opiskelu ja työssäkäynti vuoteen 2007 asti. Prosenttia.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Miehet ovat jatkuvasti naisia yleisemmin työelämässä. Työssäkäyvien miesten osuus nousee koko ajan 18-vuotiaista alkaen, mutta naisten työssäkäynti alkaa yleistyä selvästi vasta 22-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. - Tarkastelussa opiskelu on priorisoitu siten, että jos henkilö on ollut opiskelujen aikana työssä, on hänet tässä luettu opiskelijaksi. (Kuvio 3.)
Entä suoritetut tutkinnot?
Vuoteen 2007 mennessä tarkastellun ikäluokan naiset suorittivat enemmän ja korkeampia tutkintoja kuin miehet: korkeakoulututkinnon oli suorittanut miehistä 28 ja naisista 45 prosenttia. Naiset ovat suorittaneet sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulututkintoja enemmän kuin miehet. Miehillä tyypillisin tutkinto on ammatillinen tutkinto ja naisilla korkeakoulututkinto. (Kuvio 4.)
Kuvio 4. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden vuoteen 2007 mennessä suorittamat tutkinnot sukupuolen mukaan.* Prosenttia.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.
Myös vailla tutkintoa tai pelkän ylioppilastutkinnon varassa olevia on enemmän miesten kuin naisten joukossa - osalla opinnot tosin voivat olla vielä kesken. Ainoastaan 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista ei opiskellut missään vaiheessa peruskoulun jälkeen.
Peruskoulun jälkeiset valinnat ovat avainasemassa
Valinta ammatillisen tai muun koulutusuran välillä näyttää miehillä olevan ehdottomampi kuin naisilla. Miehet hakeutuvat suurin joukoin ammatilliseen koulutukseen heti peruskoulun jälkeen, mutta myöhemmissä vaiheissa ammatillinen koulutus vetää miehiä selvästi vähemmän. Naiset puolestaan hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen myös lukion ja välivuosien jälkeen, minkä takia suoritettuja ammatillisia tutkintoja on enemmän kuin heti peruskoulun jälkeen koulutukseen pyrkineitä. Naiset siis pitävät ammatillisen väylän auki myöhemminkin, mutta miehistä selvästi pienempi osa siirtyy myöhemmin ammatilliseen koulutukseen.
Miesten ja naisten koulutustason ero johtuukin suurelta osin peruskoulun jälkeisistä valinnoista. Ylioppilaaksi valmistuneet miehet hankkivat jatko-opiskelupaikan korkeakoulusta useammin kuin naiset. Erityisesti yliopistoissa olevien jatko-opintopaikkoja miehet saavat nopeammin kuin naiset. Koko ikäluokassa tämä ei kuitenkaan riitä nostamaan miesten korkeakoulututkintojen määrää naisten tasolle.
Miesten koulutustason nousussa ratkaiseva paikka näyttääkin olevan peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen siirtymä, jossa tehdään lopullisen koulutustason kannalta tärkeät valinnat. Kun korkeasti koulutetut miehet lisäksi hakeutuvat enimmäkseen teknisille aloille, voi tulevaisuuden työelämä näyttää nykyistä sukupuolittuneemmalta. Miltähän työelämä tulee parin kymmenen vuoden päästä näyttämään, jos naiset OECD:n ennusteen mukaan ottavat koulutuksessa vielä selvemmin etumatkaa miehiin?
Lähteet:
OECD 2009. Education at a Glance 2009: OECD indicators. Saatavissa: http://www.oecd.org/edu/eag2009.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 30.9.2009