Suuret kaupungit hallitsevat kulttuurin taloutta
- Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
- Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
- Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
- Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
- Muotoilu on varsin keskittynyttä
- Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
- Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
- Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
- Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
- Helsinki on erityistapaus
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2010.
Helsinki on omassa sarjassaan kulttuurin
tuottajana, mutta myös tuleva kulttuuripääkaupunki Turku erottuu
selvästi maan keskitasoa isommalla kulttuurin bkt-osuudellaan.
Pienin kulttuurin taloudellinen rooli suurista kaupungeista on
Espoossa.
____________
Kulttuurin talous1) on keskittynyt suuriin kaupunkeihin kokonaistaloutta selvemmin (Taulukko 1). Helsingin osuus kulttuurin taloudesta on reilusti yli kaksinkertainen kokonaistalouteen verrattuna. Myös Tampereen ja Turun sekä Lahden rooli kulttuurin taloudessa ylittää selvästi niiden kokonaistaloudellisen merkityksen. Oulussa sen sijaan tilanne on päinvastainen.
Kulttuurin talous on kuitenkin vähemmän suuriin kaupunkeihin keskittynyttä kuin vaikkapa kibs-alat (osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut - Knowledge Intensive Business Services: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset ja taloudelliset palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut). Kulttuuripalveluja ja -tavaroita suunnataan pääosin kotitalouksille ja kibs-palveluja pääosin yrityksille. Kibs-aloilla isojen kaupunkien arvonlisäysosuus on kulttuuria suurempi, lähes 75 prosenttia. Helsinki on ainoa poikkeus isojen kaupunkien joukossa, jos verrataan kibs-aloja kulttuurialojen keskittymiseen. Helsingin osuus kibs-alojen tuotannosta on hieman alle 40 prosenttia, kun taas osuus kulttuurin tuotannosta on yli 40 prosenttia. Muissa isoissa kaupungeissa tilanne on päinvastoin eli kibs-alojen osuus on suurempi kuin kulttuurialojen (Taulukko 1).
1) Kulttuurin talouteen lasketaan Tilastokeskuksessa joukkotiedotuksen, taiteen, muotoilun ja viihteen alueilla toimivat toimialat.
Taulukko 1. Suurten kaupunkien %-osuus taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
| |
Kaikki toimialat | Kulttuurialat | Kibs-alat | |||
| Arvonlisäys | Työlliset | Arvonlisäys | Työlliset | Arvonlisäys | Työlliset | |
| Helsinki | 18,7 | 16,8 | 42,4 | 37,8 | 35,9 | 31,3 |
| Tampere | 5,0 | 4,7 | 6,1 | 6,6 | 6,9 | 7,5 |
| Turku | 3,8 | 4,1 | 5,4 | 5,8 | 4,2 | 4,5 |
| Espoo | 6,8 | 4,7 | 4,0 | 4,4 | 15,5 | 12,0 |
| Vantaa | 5,0 | 4,1 | 4,8 | 3,8 | 4,3 | 4,1 |
| Lahti | 1,7 | 2,0 | 1,9 | 2,4 | 1,3 | 1,5 |
| Oulu | 3,4 | 3,0 | 2,2 | 2,2 | 3,7 | 4,3 |
| Jyväskylä | 1,8 | 1,9 | 2,1 | 2,1 | 2,8 | 2,9 |
| Isot kaupungit yht. | 46,2 | 41,2 | 68,9 | 65,1 | 74,6 | 68 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.
Helsinkiin on myös keskittynyt selvästi suurempi osa kulttuurin tuotannon arvosta kuin työllisistä. Kulttuurin työllisyys on myös kokonaisuudessaan selvästi arvonlisäystä tasaisemmin jakautunutta.
Helsingin suuri osuus kulttuurin tuotannosta johtuu paljolti siitä, että Suomen kokoisessa maassa on monia tärkeitä kulttuurin talouden laitoksia vain yksi. Silloin ne sijaitsevat Helsingissä kuten taideyliopistot, ooppera ja Kansallisteatteri. Myös kulttuurialojen isojen, Ylen kaltaisten yritysten päämajat sijaitsevat useimmiten Helsingissä.
Helsingin osuus Suomen kulttuurin arvonlisäyksestä on vaihdellut viime vuosina mutta pysytellyt pääosin 42 prosentin yläpuolella. Tampere on selvä kakkonen, sen osuus on pysytellyt yli 6 prosentissa - tosin osuus on ollut hienoisessa laskussa.
Kulttuurin rooli kaupunkien taloudessa vaihtelee
Kulttuurilla on isojen kaupunkien joukossa selvästi suurin rooli Helsingin taloudessa, kun tarkastellaan kulttuurin osuutta kaupunkien omasta arvonlisäyksestä (Kuvio 1). Osuus on pysytellyt tällä vuosituhannella koko ajan 7 prosentin yläpuolella, ja se on yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Myös monilla sellaisilla aloilla, joilla on lukuisa määrä toimijoita kuten muotoilussa, on Helsingin rooli hyvin suuri.
Kuvio 1. Kulttuurialojen osuus isojen kaupunkien taloudessa, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Toiseksi vertailussa tulee Turku, jossa kulttuurin bkt-osuus on pysytellyt myös selvästi maan keskitason yläpuolella. Huomionarvoista on, että vaikka Tampereen kulttuurin talous on absoluuttisella tasolla selvästi suurempaa kuin Turun, on kulttuurilla Turun taloudessa Tampereen vastaavaa isompi rooli.
Pienintä kulttuurin taloudellinen rooli on Espoossa, jossa se on jäänyt keskimäärin alle 2 prosentin tuotanto-osuuden. Osuus on kyllä ollut kasvussa viime vuosina - paljolti Espoossa sijaitsevien rahapelitoimipaikkojen ansiosta.
Isojen kaupunkien kulttuurin arvonlisäysosuuden vuotuiset vaihtelut eivät noudata mitään selkeää linjaa. Oikeastaan kaikilla on osuus välillä noussut välillä laskenut tällä vuosituhannella. Siksi olen päätynyt käyttämään oheisissa taulukoissa vuosien 2001-07 keskiarvoa.
Suurempi osuus työllisyydestä kuin arvonlisäyksestä
Kaikkien isojen kaupunkien taloudessa on kulttuurialojen työllisten merkitys suurempi kuin vastaava arvonlisäysosuus. Se on ymmärrettävää, koska useimmilla lohkoilla kulttuuri on hyvin työvaltaista toimintaa.
Erityisesti Helsingissä on kulttuurin viime vuosien keskimääräinen työllisyysosuus, 9,5 prosenttia, merkittävästi suurempi kuin vastaava arvonlisäysosuus, 7,2 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että tässä artikkelissa käytetty työllisyyskäsite kattaa myös osa-aikaiset työlliset eikä niitä ole muutettu kokoaikaisiksi, kuten yritysrekisterin aineistossa tehdään. Osa-aikaisuudella on monilla kulttuurin aloilla tärkeä rooli.
Av-toiminta eniten Helsinkiin keskittynyttä
Kulttuurin eri lohkojen rooli vaihtelee isoissa kaupungeissa (Taulukko 2). Taulukossa 3 on esitetty kulttuurin joidenkin tärkeimpien lohkojen työllisten keskittymisasteet isoihin kaupunkeihin.
Taulukko 2. Eräiden kulttuurin lohkojen %-osuus kaikista kulttuurialojen työllisistä, 2001-2007 keskiarvo
| Perinteinen joukkotiedotus |
Muotoilu | Av-sektori | Kauppa | Esittävä taide | Taiteilija- toiminta |
|
| Espoo | 24,2 | 20,8 | 5,7 | 18,5 | 2,8 | 1,0 |
| Helsinki | 29,9 | 20,4 | 18,0 | 7,1 | 7,7 | 0,9 |
| Vantaa | 36,1 | 12,5 | 4,2 | 16,2 | 2,8 | 0,7 |
| Turku | 38,4 | 19,9 | 5,0 | 9,1 | 5,0 | 0,7 |
| Lahti | 25,2 | 18,4 | 5,0 | 7,1 | 6,2 | 0,6 |
| Tampere | 31,6 | 17,4 | 13,5 | 7,9 | 9,9 | 1,2 |
| Jyväskylä | 42,5 | 17,7 | 6,8 | 9,0 | 6,9 | 0,8 |
| Oulu | 38,0 | 20,8 | 6,6 | 12,0 | 8,3 | 0,6 |
| Koko Suomi | 36,1 | 17,4 | 10,8 | 9,5 | 6,9 | 1,0 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.
Taulukko 3. Isojen kaupunkien %-osuus kulttuurin eri lohkojen työllisistä, 2001-2007 keskiarvo
| Av-toiminta | Muotoilu | Esittävä taide | Kauppa | Perinteinen joukkotiedotus | Taiteilija- toiminta |
|
| Espoo | 2,4 | 5,3 | 1,8 | 7,4 | 2,9 | 4,3 |
| Helsinki | 63,3 | 44,6 | 42,2 | 29,0 | 31,3 | 32,7 |
| Vantaa | 1,5 | 2,7 | 1,6 | 7,2 | 3,8 | 2,6 |
| Turku | 2,7 | 6,6 | 4,2 | 5,4 | 6,1 | 3,7 |
| Lahti | 1,1 | 2,6 | 2,2 | 1,9 | 1,7 | 1,4 |
| Tampere | 8,2 | 6,6 | 9,5 | 5,5 | 5,8 | 7,3 |
| Jyväskylä | 1,3 | 2,1 | 2,1 | 1,9 | 2,5 | 1,6 |
| Oulu | 1,4 | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 2,4 | 1,4 |
| Isot kaupungit yhteensä | 81,8 | 73,1 | 66,3 | 61,1 | 56,5 | 55,0 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.
Audiovisuaalinen kulttuuritoiminta käsittää tv-, elokuva-, äänitys- yms. toiminnat, yhteensä yhdeksän toimialaa. Sektorin arvonlisäys on kaikkein eniten Helsinkiin keskittynyt kulttuurin haara, sijaitsevathan suuret tv-yhtiöt pääosin Helsingissä. Tampere on selkeä kakkonen, mutta muiden isojen kaupunkien rooli on aika vaatimaton av-sektorilla. Työllisten osalta keskittymisaste ei ole aivan niin suuri kuin arvonlisäyksessä.
Av-toiminta vastaa Helsingissä runsaasta viidenneksestä ja Tampereella runsaasta kymmenesosasta koko kulttuurialan arvonlisäyksestä. Tampereen osuus on suurin piirtein koko maan keskimääräisellä tasolla. Oulussa osuus on ollut hienoisessa nousussa.
Pienintä av-alan rooli on Vantaalla, jossa se on ollut keskimäärin noin 3 prosentin tasolla viime vuosina.
Perinteistä joukkotiedotusta yhä eri puolilla maata
Painotuotteet ovat olleet tärkein perinteisen joukkotiedotuksen muoto. Luultavasti ne myös pysyvät sellaisina jonkin aikaa. Painomedia koostuu kustantamisesta ja painamisesta. Nämä toiminnot eivät ole niin keskittyneitä Helsinkiin kuin kulttuurinen tuotanto yleensä. Painomedialla ei myöskään ole Helsingissä niin suuri rooli kuin muualla Suomessa.
Perinteiseen joukkotiedotukseen olen tässä yhteydessä lukenut myös kirjastot. Kirjastot ovat alueellisesti tasaisimmin jakautunut kulttuurin toiminto. Monilla pienillä paikkakunnilla kirjasto voi olla tärkein kulttuurilaitos taloudenkin näkökulmasta. Ja kirjastojen osalta Helsingin merkitys on vain hieman sen väestöosuutta suurempi, mikä on aika poikkeuksellista kulttuurialoilla.
Perinteisen joukkotiedotuksen osuus kulttuurin arvonlisäyksestä isoissa kaupungeissa on vähentynyt vain Espoossa ja Vantaalla. Muissa isoissa kaupungeissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Se on aika yllättävää, koska printtimediaa on julkisuudessa pidetty jo auringonlaskun alana. Sen sijaan työllisten osalta sen rooli on vähentynyt kaikissa isoissa kaupungeissa Lahtea lukuun ottamatta.
Muotoilu on varsin keskittynyttä
Muotoilun talouteen on kulttuurin tilinpidossa luettu mainosala, arkkitehtuuri ja taideteollinen muotoilu. Lohkon toiminta on av-sektorin jälkeen toiseksi keskittyneintä isoihin kaupunkeihin. Niiden osuus arvonlisäyksestä on selvästi yli 80 prosenttia. Keskittyminen on selvää kaikilla muotoilun toimialoilla. Helsinkiin on keskittynyt yli puolet muotoilun uudesta arvosta (Kuvio 2).
Kuvio 2. Kaupunkien osuus muotoilun taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Muotoilualoilla yhteensä on keskimäärin viidenneksen osuus koko kulttuurista. Kaikki muotoilualat ovat suhteellisen työvaltaisia aloja, muotoilunkin työllisyysosuus on kaikissa isoissa kaupungeissa arvonlisäysosuutta suurempi.
Suurin suhteellinen rooli muotoilun työllisyydellä näyttää yllättäen olevan Turussa. Kaupunkien väliset erot eivät tosin ole kovin suuria.
Vantaa on ainoa, jossa muotoilun rooli jää selvästi muita kaupunkeja pienemmäksi. Vantaallakin muotoilun arvonlisäys on kasvanut ylivoimaisesti nopeimmin aivan viime vuosina, joten luultavasti muotoilun rooli tulee sielläkin olemaan samalla tasolla muiden isojen kaupunkien kanssa.
Lahdessa esittävällä taiteella iso paino
Esittävä taide tarkoittaa varsinaista näyttämö- ja konserttitoimintaa. Jos mukaan luettaisiin myös teattereiden omistus, huolto ja myös erilaiset lippupalvelut, kasvaisi erityisesti Helsingin osuus hieman.
Esittävän taiteen arvonlisäys ja työllisyyskin on alueellisesti suurin piirtein yhtä keskittynyttä kuin kulttuuri keskimäärin. Helsingin osuus on runsaat 40 prosenttia (Kuvio 3). Tampere vanhana teatterikaupunkina on selkeästi kakkonen. Sen osuus on vajaa 10 prosenttia. Tampereen rooli on kuitenkin ollut viime vuosina hieman vähentynyt.
Kuvio 3. Isojen kaupunkien %-osuus esittävän taiteen taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Kulttuurin talouden sisällä esittävällä taiteella on koko maassa keskimäärin 5 prosentin osuus arvonlisäyksestä ja noin 7 prosentin osuus työllisyydestä. Kuitenkin eri kaupungeissa esittävällä taiteella on erilainen rooli kulttuurin sisällä. Yllättäen Lahdessa esittävän taiteen rooli kulttuurin talouden sisällä on selvästi isojen kaupunkien suurin arvonlisäysmittarilla laskettuna. Sijoituksessa näkyy varmaankin Sibelius-talon vaikutus ja se, että katsojia on onnistuttu saamaan paljon Lahden ulkopuoleltakin. Sen sijaan esittävän taiteen työllisyydessä Lahti seuraa aikalailla koko maan keskitasoa.
Espoo ja Vantaa ovat selvästi peränpitäjiä isojen kaupunkien joukossa, mikä on ymmärrettävää, koska Helsinkiin on niin helppo tulla erilaisiin esityksiin.
Konsertti- ja näyttämötoiminta työllistää suhteellisesti eniten kulttuurin sisällä Tampereella. Noin 10 prosenttia kaikista Tampereella olevista kulttuurin työllisistä toimii esittävän taiteen alalla.
Kulttuurituotteitten kauppa hajallaan
Kulttuurituotteitten kauppa käsittää kaikki ne erikoiskaupan sekä tukku- että vähittäiskaupan alat, jotka ovat keskittyneet kulttuuristen esineiden kauppaan. Näitä ovat mm. kirjat, cd- ja dvd-levyt, televisiot, erilaiset pelit, soittimet jne.
Kulttuurituotteiden kauppa on suhteellisen vähän Helsinkiin keskittynyttä. Espoon ja Vantaan osuutta taas nostaa erityisesti joidenkin tukkukaupan toimintayksiköiden sijainti niiden alueella. Iso osa kulttuurisista tavaroista ostetaan toki tavarataloista ja muista yleiskaupoista, joten erikoiskauppojen luvut eivät anna täyttä kuvaa kulttuurisesta kaupasta.
Kulttuurisella erikoiskaupalla on kaikkein suurin suhteellinen merkitys Espoon ja Vantaan kulttuurisessa taloudessa (Kuvio 4). Myös Oulussa on kaupan työllisyydellä iso rooli.
Kuvio 4. Kulttuurisen tavarakaupan %-osuus kulttuurin taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Taiteilijatoiminnalla pienin osuus kulttuurin taloudessa
Taiteilijatoiminta kattaa palkkio- tai sopimus- tai freelance-pohjalla tapahtuvan toiminnan. Sen sijaan työsopimuksella taiteellista työtä tekevät eivät kuulu tähän kategoriaan.
Taiteilijatoiminta on alueellisesti keskimääräistä kulttuurista toimintaa selvästi tasaisemmin jakautunutta. Toki siinäkin Helsingin osuus on noin kolmannes (Kuvio 5).
Kuvio 5. Kaupunkien %-osuus Suomen taitelijatoiminnasta, 2001-2007 keskiarvo
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus
Kulttuurin talouden sisällä on taiteilijatoiminnalla hyvin pieni rooli (Taulukko 4). Sen työllisyysosuus on suurin Tampereella ja pienintä Lahdessa.
Taulukko 4. Taiteilijatoiminnan osuus kulttuurin taloudesta, 2001-2007 keskiarvo
| |
Osuus työllisistä | Osuus arvonlisäyksestä |
| % | % | |
| Tampere | 1,15 | 1,20 |
| Suomi | 1,03 | 0,97 |
| Espoo | 1,02 | 1,00 |
| Helsinki | 0,89 | 0,78 |
| Jyväskylä | 0,81 | 0,95 |
| Vantaa | 0,70 | 0,50 |
| Turku | 0,66 | 0,68 |
| Oulu | 0,65 | 0,12 |
| Lahti | 0,61 | 0,65 |
Lähde: Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus.
Oulussa taiteilijatoiminnan arvonlisäysosuus on pienin, mutta Oulu on toisaalta selvä ykkönen ns. prosenttitaiteen hankinnoissa. Prosenttitaide tarkoittaa kaupungin rahoittamia taidehankintoja julkisten rakennusinvestointien osana. Oulussa se tarkoittaa kaikkia julkisia rakennushankkeita.
________________________
Kulttuurin taloudella on kokoaan isompi vaikutus muuhun talouteen
Kulttuurin talouden toimijoiden voi sanoa vaikuttavan omaa välitöntä kokoaan suuremmassa määrin koko kansantalouteen ainakin kolmella tavalla.
Ensinnäkin kulttuurin alat käyttävät koko maassa keskimääräistä enemmän muiden alojen välituotteita. Tämä käy ilmi oheisen taulukon sarakkeesta, jossa on laskettu kulttuurialojen tuotoksen suhde arvonlisäykseen. Jos suhde on suurempi kuin 1, ovat kulttuurin välilliset kerrannaisvaikutukset talouteen karkeasti arvioiden suuremmat kuin sen oma suora toiminta. Näin erityisesti jos välituoteostot ovat pääosin kotimaista perua. Ja kulttuurin aloillahan näin pääosin on.
Isoista kaupungeista vain Lahdella, Jyväskylällä ja Oululla suhde on pienempi kuin 1. Paras suhde on Vantaalla. Ehkä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella kulttuurialojen toimijat ovat isompia ja keskittyvät sellaisiin toimintoihin, joissa ostetaan monipuolisemmin palveluja ja tuotteita ulkopuolelta.
Toiseksi rahatalouden ulkopuolinen kulttuurinen toiminta vaikuttaa välillisesti erityisesti isoissa kaupungeissa koko muuhun talouteen. Kulttuurin tekijöiden ja harrastajien välillä on hyvin paljon yhteyksiä ja verkostoja. Viime aikoina on alettu puhua käyttäjäkeskeisestä innovaatiotoiminnasta, ja sen yhteydessä erilaisilla kulttuurisilla aktiviteeteilla on usein tärkeä rooli. Esimerkkinä tällaisista voivat olla julkisen, kolmannen sektorin, yritysten sekä vapaaehtoistoiminnan väliset linkit. Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet mutta myös sosiaalisen median kaltaiset ilmiöt kuuluvat tähän toimintaan.
Kolmanneksi on monia kulttuurisia toimintoja, jotka tapahtuvat osin sekä kulttuurisilla toimialoilla että muilla aloilla. Muotoilun eri toiminnot on tärkeä esimerkki. Tärkeimmissä isoissa kaupungeissa toimivissa teknologiayrityksissä on suuri määrä ns. inhouse-muotoilijoita, jotka ovat paljon tekemisissä itsenäisten muotoilupalveluyritysten kanssa.
Kulttuurinen kokonaistuotoksen1) ja arvonlisäyksen osuus koko kansantaloudesta ja niiden suhde isoissa kaupungeissa, 2001-07 keskiarvo
| Kokonaistuotoksen osuus koko kansantalouden kokonaistuoksesta, % |
Arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä, % |
Kokonais-tuotos/ arvonlisäys |
|
| Espoo | 2,2 | 1,9 | 1,18 |
| Helsinki | 9,1 | 7,2 | 1,28 |
| Vantaa | 4,9 | 3,0 | 1,60 |
| Turku | 5,1 | 4,5 | 1,14 |
| Lahti | 3,4 | 3,5 | 0,96 |
| Tampere | 4,3 | 3,8 | 1,12 |
| Jyväskylä | 3,3 | 3,7 | 0,91 |
| Oulu | 1,8 | 2,1 | 0,86 |
| Koko Suomi | 3,5 | 3,2 | 1,12 |
|
1)Kokonaistuotokseen sisältyy arvonlisäys+muilta toimialoilta ostetut välituotepanokset |
|||
________________________
Helsinki on erityistapaus
Oheisessa kuviossa 1 on esitetty, millä aloilla Helsingin arvonlisäysosuus koko maahan nähden on suurinta. Taidekorkeakoulut ovat luonnollisesti kärjessä, koska ainoastaan pieniä osia korkeimmasta taideopetuksesta tapahtuu muualla. Myös muut kärkialat ovat selviä. Kirjastoalalla Helsingin osuus on matalimpia, 15 prosenttia.
Kuvio 1.Helsingin osuus toimialan arvonlisäyksestä 2007
On toki myös joitakin aloja, joilla Helsingin osuus jää alle sen 10,7 prosentin väestöosuuden. Näihin kuuluvat mm. valokuvien kehittämispalvelut, viihde-elektroniikan vähittäiskauppa ja rahapelitoiminta. Lisäksi on joitakin toimialoja, joilla ei ole ollenkaan toimintaa Helsingissä, kuten sanomalehtien painaminen tai soitinten valmistus.
Alat, joissa Helsingillä on suurin työllisten osuus, ovat lähes identtiset arvonlisäysosuuden kanssa (Kuvio 2).
Kuvio 2. Helsingin osuus koko maan kulttuurialojen työllisistä 2007
Radio- ja tv-toiminta suurinta
Jos taas vertaillaan arvonlisäystä absoluuttisella tasolla, kärkeen nousee radio- ja televisiotoiminta (Kuvio 3). Se on selkeästi merkittävin arvonlisäyksen luoja Helsingissä kulttuurin piirissä. Yhtä selvä kakkonen on aikakausilehtien kustantaminen. Kiinnostavaa on, että myös kolme taidealaa on noussut kärkijoukkoon.
Kuvio 3. Kulttuurialojen arvonlisäys Helsingissä 2007
Absoluuttisella tasolla on radio- ja televisiotoiminta samoin suurin kulttuurin työllistäjä Helsingissä (Kuvio 4). Mainostoimistot ovat toiseksi suurin ja aikakausilehtien kustantaminen kolmanneksi suurin. On huomattava, että tässä työllisten määrä tarkoittaa kaikkia alalla työskenteleviä, osa-aikaisiakin. Se on siis joka alalla suurempi kuin yritysrekisterin kokoaikaiseksi muutettu työllisten määrä.
Kuvio 4. Työllisten määrä kulttuurialoilla Helsingissä 2007, 10 kärjessä
________________________
Artikkeli perustuu kansantalouden tilinpidon kulttuurisatelliitin aluepilotin 2001-2007 tietoihin. Kulttuurialoiksi luettiin siinä vajaat 60 toimialaa pääosin kokonaan mutta joidenkin alojen osalta vain osittain. Tulevaisuudessa siirryttäessä uuteen toimialaluokitukseen kulttuurialojen lukumäärä tulee tarkentumaan ja kasvamaan.
Päivitetty 9.7.2010