Miljoona muuttoa vuodessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Matti Saari on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2010.

Suomalaiset muuttavat ahkerasti. Erityisen innokkaita muuttajia ovat nuoret, joiden muuttaminen liittyy useimmiten asumiseen, opiskeluun tai työpaikan hankintaan. Suhdanteet vaikuttavat herkästi sekä maan sisäiseen että kansainväliseen liikkuvuuteen.

Suomalaiset vaihtavat vakinaista asuinpaikkaa noin miljoona kertaa vuodessa. Nämä muutot ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vapaaehtoisia. Läntisissä teollisuusmaissa on ylipäätään vähän sellaisia muuttoja, jotka olisivat välttämättömiä hengenvaaran tai muun sen kaltaisen syyn vuoksi (Lewis 1982).

Suuren muuton vuosikymmenellä 1970-luvulla ihmiset olivat joukkomäärin liikkeellä, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat olivat nuoria. Myös 1990-luku ja vuosituhannen alun niin sanottu nollavuosikymmen olivat vilkkaan liikkuvuuden aikaa, vaikka nuorten ikäluokat olivat pieniä. Eniten muuttoja oli vuonna 2005, ja sen jälkeen kokonaismuutto on jonkin verran vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan kokonaismuutto vähenee myös vuonna 2010.

Kotikuntalain voimaantulon jälkeen vuodesta 1994 opiskelijat ovat voineet päästä kirjoille opiskelukuntaansa, ja se on lisännyt muuttojen määrää (kuvio 1). Kotikuntalain aiheuttama lisäys - 10 000-20 000 muuttoa vuodessa - ei kuitenkaan kovin paljon vaikuta liikkuvuudesta syntyvään kokonaiskuvaan.

Tarkastelen artikkelissani 1990-luvun jälkeistä muuttoliikettä kunnassamuuttoa, kuntamuuttoa ja kansainvälistä muuttoliikettä kuvaavien tilastojen avulla.

Kuvio 1. Kokonaismuuton määrä vuosina 1974-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Kansainvälinen muutto lisääntyy

Kunnassamuutto ja kuntien välinen muutto sekä kansainvälinen muutto ovat trendinomaisesti lisääntyneet 1990-luvulta alkaen.

Vuosina 2006-2008 kuntien sisäisiä muuttoja oli noin puolet enemmän kuin muuttoja kunnasta toiseen vuosina 1996-1998 (kuvio 2). Kymmenessä vuodessa kunnassamuutot lisääntyivät 5 ja kuntamuutot 21 prosenttia. Samana aikana kansainvälisiä muuttoja eli maahan- ja maastamuuttoja oli vain seitsemäsosa kuntamuuttojen määrästä. Kansainvälisten muuttojen määrä on kuitenkin lisääntynyt peräti 60 prosenttia kyseisenä aikana.

Kuvio 2. Kuntien sisäisen, kuntien välisen ja kansainvälisen muuton vuosikeskiarvot vuosina 1996-1998 ja 2006-2008.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Vuosina 1995-2000 kasvoi sekä maahan- että maastamuutto, mutta sen jälkeen vain maahanmuutto on lisääntynyt (kuvio 3). Laskusuhdanteen vuoksi kansainvälinen muuttoliike on vähentynyt vuosina 2009-2010.

Maahanmuutto on muuttunut valtaosaltaan ulkomaalaisten muuttoliikkeeksi. Vielä 1980-luvun lopulla Suomen kansalaisten osuus maahanmuutosta oli kaksi kolmasosaa, mutta nykyisin vain joka kolmas maahanmuuttaja on Suomen kansalainen.

Kuvio 3. Maahanmuutto, maastamuutto ja Suomen kansalaisten maahanmuutto vuosina 1987-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Kuntien välinen muuttoliike seuraa suhdanteita

Ihmiset muuttavat kaiken aikaa vilkkaasti kuntarajojen sisällä. Maan sisäinen muutto ja kunnassamuutto olivat suurimmillaan vuonna 2005.

Kuntamuutto eli muutot kunnasta toiseen ovat lisääntyneet jokaisena vuonna 1997- 2001. Sen jälkeen kuntamuutot vähenivät laskusuhdanteen seurauksena kahden seuraavan vuoden ajan, mutta lisääntyivät jälleen taloudellisen nousun seurauksena vuosina 2004-2007. Finanssikriisin pahimpina vuosina 2008-2009 kuntamuutto väheni vähän, mutta oli vuonna 2009 vuoden 2001 tasolla. (Kuvio 4.)

Maakuntien välinen muuttoliike on vaihdellut samaan tahtiin kuntamuuton kanssa, mutta vuosina 2004-2007 kasvu oli paljon maltillisempaa kuin kuntamuutossa (kuvio 4). Tästä voi päätellä, että kuntamuuton kasvu on johtunut ennen kaikkea maakuntien sisäisen muuton runsastumisesta.

Kuvio 4. Kuntien ja maakuntien välinen muuttoalttius eli muutto 1 000 henkeä kohden vuosina 1996-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Suhdanteet ja kansainväliset kriisit vaikuttavat kansainväliseen muuttoliikkeeseen

Maahanmuutto lisääntyi vuonna 1991 hieman, kun Suomi alkoi vastaanottaa inkeriläisiä paluumuuttajia. Samaan aikaan myös turvapaikkahakijoiden määrä lisääntyi. Jugoslavian hajoamiseen liittyneet konfliktit vähenivät 1990-luvun alun jälkeen, mikä pienensi turvapaikanhakijoiden määrää vuosina 1992- 1994; näinä vuosina myös taloudellinen laskusuhdanne vähensi Suomen houkuttelevuutta muuttokohteena. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Maahanmuutto ja maastamuutto 1 000 henkeä kohden vuosina 1990-2009.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Käänne tapahtui vuonna 1995 laskusuhdanteen päätyttyä. Sen jälkeen maahanmuutto lisääntyi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuosina 1995-2008. Samaan aikaan liikkumisen esteet vähenivät, kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta. Osa kansainvälisen muuttoliikkeen esteistä poistui myös vuonna 2006, kun EU:n laajenemisen alkuvaiheen sopeutumissäännökset lakkautettiin Suomessa. Vuosituhannen alun jälkeen muutot myös Aasiasta Suomeen ovat lisääntyneet.

Maastamuutto oli vuosina 2006-2008 keskimäärin vain puolet maahanmuutosta, eikä suhde ole viime vuosina kovin paljon muuttunut. Maastamuutto lisääntyi vuosina 1994-2000 selvästi, ja muutot suuntautuivat entistä enemmän EU- ja Efta-maihin. Laskusuhdanteen johdosta sekä maasta- että maahanmuutto ovat vähentyneet vuosina 2009-2010.

Maahanmuuttoalttius (muutto 1 000 henkeä kohden) on lisääntynyt kaikissa alle 60- vuotiaiden ikäryhmissä vuodesta 1996 alkaen. Suhteellisesti eniten maahanmuutto on lisääntynyt 20-29-vuotiaiden joukossa. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Maahanmuutto vuosittain iän mukaan 1 000 henkeä kohden vuosina 1996-1998, 1999-2001 ja 2006-2008.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Nuoret aikuiset muuttavat eniten

20-29-vuotiaat ovat muuttaneet vilkkaimmin kuntien sisällä, ja 30-39-vuotiaat ovat liikkuneet toiseksi eniten - lapset muuttavat luonnollisesti vanhempiensa mukana (kuvio 7). Muuttohalukkuus alkaa laimentua jo 40 vuoden iässä: 20-29-vuotiaat muuttivat kolme kertaa niin paljon kuin 40-49-vuotiaat vuosina 2005-2007.

Kuvio 7. Kuntien sisäinen muutto vuosittain iän mukaan 1 000 henkeä kohden vuosina 1996-98, 1999-2001 ja 2005-2007.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

20-29-vuotiaat muuttivat vilkkaimmin myös kunnasta toiseen vuosina 2005-2007 (kuvio 8). Nuorten kuntamuuttoalttius oli vuosina 2005-2007 yli viisi kertaa niin suuri kuin 40-49-vuotiaiden, ja 30-39-vuotiaat muuttivat alle kaksi kertaa niin paljon kuin 20-29-vuotiaat.

Kuvio 8. Kuntien välinen muutto vuosittain iän mukaan 1 000 henkeä kohden vuosina 1996-1998, 2000-2001 ja 2005-2007.

Lähde: Väestö- ja kuolinsyytilastot. Tilastokeskus.

18-26-vuotiaat nuoret ovat muuttaneet maaseudulta kuluvan vuosikymmenen korkeasuhdanteessa lähes yhtä vilkkaasti yliopisto- ja monialaisiin keskuksiin (luokitus Antikaisen 2001) kuin vuonna 2001. Maaseudun ikäluokkien jatkuva pienentyminen vaikuttaa osaltaan siihen, että kaupunkiseuduille on viime vuosina tullut entistä vähemmän muuttajia maaseudulta. Kuntamuuttoa koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että kuntamuuttajat muuttavat todennäköisesti pian uudelleen (esim. Nivalainen 2003).

Samaan aikaan muuttoliike kaupunkiseuduilta maaseudulle on lisääntynyt. Monien yliopistokaupungeissa asuvien suuriin ikäluokkiin kuuluvien on havaittu suunnittelevan maaseudulle muuttoa eläkkeelle jäätyään. Tällaisten muuttajien määräksi on saatu 58 000 (Hunnakko 2006). - Tilastoissa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole havaittavissa merkittäviä suurten ikäluokkien muuttovirtoja maaseudulle.

Sivun alkuun

Suomalaiset ovat jälleen liikkeellä

Vuosituhannen alussa suomalaisten kokonaismuutto on ollut kaikkien aikojen vilkkainta - jopa suurena muuttona tunnettu 1970-luvun muuttoaalto oli pienempi kuin nykyinen. Muuton vilkkaus johtuu ennen kaikkea maakuntien sisäisen muuton kasvusta 2000-luvun korkeasuhdanteen seurauksena. Eniten muuttavat 20-29-vuotiaat.

Kansainvälisen muuttoliikkeen runsaus viime vuosina johtuu yksinomaan maahanmuuton kasvusta.

Suomen sisäisen liikkuvuuden tasoa ei ole mahdollista verrata muihin maihin, koska vertailukelpoista tietoa on vähän saatavilla. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että väestötiheys ja maan sisäinen liikkuvuus ovat yhteydessä toisiinsa (Lewis 1982). Sen pohjalta voisi päätellä, että suomalaisten liikkuvuus on vähäisempää kuin monissa tiheämmin asutuissa läntisissä teollisuusmaissa.

Lähteet:

Antikainen, J. 2001. Kaupunkiverkkotutkimus. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/2001. Helsinki.
Hunnakko, P. 2006. Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali. Teoksessa: Muuttaako Onni maalle. Suurten ikäluokkien valinta. Toim. Elli Heikkilä. Siirtolaistutkimuksia A 28. Siirtolaisinstituutti, Turku.
Lewis, G. J. 1982. Human migration. A geographical perspective. New York.
Nivalainen, S. 2003. Where do migrants go? An analysis of rural and urban destined/originated migration in Finland in 1996-1999. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita 66.

________

Väestötilaston käsitteitä

Muuttoliike tarkoittaa vapaaehtoista liikkumista, jonka seurauksena suomalaisia asettuu uuteen paikkaan. Käsitteen ulkopuolelle jää laitosväestön ja tilapäisessä osoitteessa asuvien (yhteensä 159 100 vuonna 2009) liikkuminen. Tilastokeskuksen muuttoliikettä kuvaavissa aikasarjoissa on otettu huomioon kuntarajojen muutosten vaikutukset.

Maan sisäisellä liikkuvuudella tarkoitetaan muuttoja asunnosta toiseen maan sisällä. Liikkuvuutta kuvaavana lukuna käytetään muuttaneiden määrää 1 000 henkeä kohden.

Kunnassamuutto tarkoittaa muuttoa kuntarajan sisällä.

Kuntamuutolla tarkoitetaan muuttoa kunnasta toiseen.

Kansainvälinen muuttoliike on maahan- ja maastamuuttoa.

Kokonaismuutto tarkoittaa maan sisäistä liikkuvuutta ja kansainvälistä muuttoa.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 27.9.2010