Sitä saa mitä tilaa
Kasvuyritysten monet muodot hämmentävät

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2011.

Kasvuyritykset ovat politiikan keskiössä. Niiden toivotaan vaikeina aikoina näyttävän suuntaa ja luovan muillekin yrityksille perustaa jolta ponnistaa. Mutta mikä on kasvuyritys?
____________________

Kasvuyrityksiä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Yleensä kriteerinä käytetään henkilöstön kasvua. Tosin yritystoiminnan kasvua voidaan yhtä hyvin mitata liikevaihdolla. Perusmäärittelyn mukaan kasvua katsotaan kolmen vuoden ajanjaksolla ja sitä mitataan keskimäärin vuotta kohden. Tässä artikkelissa kasvavien yrityksien määrää ja niiden taloudellista merkitystä haarukoidaan erilaisilla rajauksilla.

Suomen kokoisessa kansantaloudessa varsinaisten kasvuyritysten määrä on varsin rajallinen, eikä Suomi kansainvälisesti erityisesti profiloidukaan kasvuyritystensä määrällä.

Tulevaisuuden hyvinvointimme kannalta on kuitenkin oleellista luoda ja ylläpitää kasvuyrittämisen kannalta kilpailukykyistä toimintaympäristöä. Kiristyvä kilpailu tekijöistä ja osaajista ripeän kasvun moottoreina korostuu globaaleilla tuotantomarkkinoilla.

Haasteena tunnistaa kasvuyritykset

Kasvuyritysten syntyä ja toimintaa pidetään yhteiskunnan kannalta yleensä erittäin toivottavana. Näin myös aitojen kasvuyritysten tunnistaminen on tärkeä mutta haasteellinen tehtävä. Yrityksethän saattavat kasvaa teknisesti ottaen – ilman aitoa kasvua – esimerkiksi konsernin sisäisien järjestelyiden takia.

Kasvuyritysten tunnistaminen on keskeistä myös siksi, että niitä voitaisiin auttaa etenkin toiminnan alkutaipaleella. Kasvuyritysten tukeminen muodossa tai toisessa julkisin varoin on yleistä useissa länsimaissa.

Suomi on profiloitunut korkean koulutustason ja innovaatiotoiminnan maaksi ja saavuttanut kansainvälisiä kärkisijoja vertailuissa. Suomen kannalta olisikin oleellisen tärkeää, että korkeakoulujärjestelmämme hedelmät voitaisiin hyödyntää innovaatioiden kautta jalostuviksi tuotteiksi maailmanmarkkinoille. Kasvuyrityksillä olisi luonteva paikka tässä ketjussa.

Sivun alkuun

Liikevaihdon nopea kasvu yleisempää kuin henkilömäärän

Kasvuyritysten määrittely on erittäin herkkää suhteessa sekä valittuihin kriteereihin – liikevaihto vai henkilöstö – että kasvuvauhtiin. Tyypillisesti liikevaihto kasvukriteerinä antaa selvästi henkilöstöä suuremman joukon kasvuyrityksiä.

Vähintään 20 prosentin vuosittaiseen keskikasvuun kolmena vuotena peräkkäin ylsi liikevaihdon osalta 1 360 yritystä, kun henkilömäärän suhteen vastaavaan pystyi 665 yritystä eli noin puolet vähemmän (Kuvio 1). Tilanne on samankaltainen eri kasvuvauhteja tarkasteltaessa. Tiukempi 30 prosentin kasvukriteeri antaa liikevaihdolla reilut 700 yritystä mutta henkilöstöllä enää kolmisensataa yritystä.

Mikä on kasvuyritys?

OECD:n ja Eurostatin mukaan kasvuyrityksen työllisyys ajanjakson alussa on vähintään 10 henkeä ja seuraavan kolmen vuoden aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla.

Räjähdysmäiseksi kasvuksi yrityksille määritellään vähintään 100 prosentin keskimääräinen vuosikasvu Kasvuyrityskatsaus 2011 mukaan (TEM).

Eri kriteerein tehtyjä kasvuyrityslaskelmia tulkittaessa on hyvä muistaa, että niissä ei ole otettu huomioon yritysten rakenteissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia kuten fuusioita. Kasvuyritysten rajallinen määrä Suomessa vaikeuttaa osaltaan ilmiön tarkempaa analyysiä.

Oheiset laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin ja kattavat yritykset, joiden henkilöstön lukumäärä oli vähintään 10 vuonna 2006 ja jotka toimivat aktiivisesti myös vuonna 2009. Aineisto kattaa laajalti yksityisen sektorin toimialat Suomessa.

Kuvio 1. Kasvuyritysten lukumäärä liikevaihdon sekä henkilöstön määrän mukaan eri kasvuvauhdeilla 2006 – 2009

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Taulukko 1. Kasvuyritykset eri henkilöstön kasvuprosenteilla

  Henkilöstömäärä kasvanut vuosina 2006 – 2009 vähintään, %
  10 % 20 % 25 % 30 %
Yritysten lukumäärä 1815 665 444 308
Henkilöstö 2006 80 100 26 900 20 000 14 200
Henkilöstö 2009 155 800 76 800 64 100 52 300
Liikevaihto 2006 24 500 8 400 6 400 5 000
Liikevaihto 2009 39 900 16 300 13 500 11 300

Lähde: Yritysrekisteri. Tilastokeskus

Sivun alkuun

Kasvuyritykset työllistävät

Jo määritelmän mukaan kasvuyritysten henkilöstömäärät ovat kasvu-uralla. Myös kokonaisuutena arvioiden kasvuyritysten työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Vähintään 20 prosentin keskikasvu henkilöstössä kolmen vuoden aikana kohottaa kasvuyritysten henkilöstömäärän vajaasta 27 000:stä vuonna 2006 lähes 77 000:een vuonna 2009 (Taulukko 1).

Myös nopeammin kasvavissa – eli 25 ja 30 prosentin keskikasvuun yltävissä – yrityksissä henkilöstön määrät olivat ajanjakson lopulla vuonna 2009 huomattavat: 64 000 ja vastaavasti 52 000 henkeä.

On selvää, että kasvuyritysten merkitys yksityisen sektorin työllisyydelle ja uusien työpaikkojen synnylle on huomattava. Näin huolimatta siitä, että oheiset kasvuluvut saattavat sisältää myös yritysjärjestelyjen aiheuttamia muutoksia.

Liikevaihdon kehitys näissä kasvuyrityksissä oli huomattavasti henkilöstön kasvua maltillisempaa, liikevaihto pääsääntöisesti kaksinkertaistui vuodesta 2006 vuoteen 2009. Vähäisempi kasvu henkilöstöön verrattuna saattaa johtua siitä, ettei liikevaihdon kehitys ole vielä ehtinyt mukaan, kun ihmisiä on rekrytoitu uusien tehtävien ympärille. Toimintaa ja laajentumista on myös alkuvaiheessa saatettu rahoittaa osin yritystuilla tai lainoin jo olemassa olevan liiketoiminnan tuottojen sijasta.

Päivitetty 1.11.2011