Suomi innovaatioiden kärkimaita – mutta kuinka kauan?

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 2/2012.

Kansainväliset innovaatiovertailut perustuvat yleensä useisiin mittareihin, joiden keskiarvoilla voidaan maita asettaa paremmuusjärjestykseen. Tuoreen vertailun mukaan Suomi kuuluu yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa innovaatiotoiminnan kärkimaihin EU:ssa.
______________________

Innovaatiomittareiden mukaan EU-maat voidaan jakaa neljään eri ryhmään innovaatiojohtajuudesta vaatimattomasti innovoiviin maihin. Suomi sijoittuu tuoreen Innovation Union Scoreboardin vertailussa neljän EU-maan kärkijoukkoon (Kuvio 1). Seuraavaan, ns. innovation followers -ryhmään kuuluvat mm. Itävalta, Belgia, Hollanti, Ranska, Britannia ja Viro.

Kuvio 1. Innovaatiosuorituskyky EU-maissa 2009 / 2010
Keskimääräinen suorituskyky perustuu 24 indikaattorin yhdistelmään

Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011

Useat itäiset EU-maat sekä taloutensa kanssa kamppailevat Välimeren maat Espanja, Portugali ja Kreikka sijoittuvat innovaatiovertailussa selvästi alle EU-maiden keskiarvon.

Taloudeltaan dynaaminen Viro on innovaatioissa Baltian ykkönen ja päihittää selvästi Latvian ja Liettuan. Nämä sijoittuvat EU-vertailussa aivan häntäpäähän. Maiden sijoitukset ovat säilyneet paljolti samanlaisina edellisvuoteen verrattuna.

Innovaatiojohtajamailla on useita vahvuuksia kansallisissa t&k- sekä innovaatiojärjestelmissä. Näissä maissa etenkin yritysten t&k- ja innovaatioaktiivisuus on esimerkillistä. Lisäksi julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö sujuu mallikkaasti. Innovaatiojohtajia yhdistää myös teknologisen tiedon menestyksellinen kaupallistaminen sekä aktiivinen tieteellinen julkaisutoiminta.

Patenttikärjessä Ruotsi ja Suomi

Yritystoiminta on kansainvälisyydestään huolimatta vahvasti sidoksissa myös kotimaahansa. Yritysten kapasiteetti ja kyky kehittää uusia tuotteita ja palveluja määrittelevät paljolti mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa – sekä yritysten itsensä että niiden kotimaan osalta.

Uusien tuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen keskeinen mittari on patenttihakemusten määrä. Kansainvälisesti samoin perustein haetut ja tilastoidut patentit antavat kuvaa eri maiden kilpailu- ja innovaatiokyvystä.

EU-maissa haettiin keskimäärin neljä patenttia tuotettua bkt-miljardia kohden. Erot eri EU-maiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Suomi ja Ruotsi ovat kärkimaat yhdeksällä haetulla patentilla bkt-miljardia kohden (Kuvio 2). Patentteja haetaan siis Suomessa ja Ruotsissa yli kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:n keskivertomaassa.

Myös Tanska, Saksa ja Hollanti erottuvat muista EU-maista innovaatioaktiivisuudellaan.

Kuvio 2. Patenttihakemusten* määrä BKT-miljardia kohden

*Patent Cooperation Treatyn (PCT) mukaisten hakemusten määrä
Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011

Sivun alkuun

Osaamisintensiiviset alat keskiössä

Kansainvälinen kilpailu työpaikoista nousevien Aasian talouksien kanssa on nostanut korkean osaamisen ja arvonlisän toimialat poliittiseen keskiöön. Tulevaisuutemme kannalta on oleellista, miten hyvin nämä toimialat pärjäävät maassamme. Globaali kilpailu haastaa yhä tiukemmin myös osaamisintensiiviset toimialat.

Osaamisintensiivisiin aloihin kuuluvat tyypillisesti sekä korkean teknologian teollisuus että tietointensiiviset palvelut. Uuden indikaattorin määritelmän mukaan osaamisintensiivisiin aloihin kuuluvat ne toimialat, joiden henkilöstöstä vähintään kolmanneksella on yliopistotasoinen koulutus.

Keskimäärin 13,5 prosenttia työvoimasta EU-maissa työskentelee osaamisintensiivisillä aloilla. Suomessa vastaava osuus on noin 15 prosenttia, mikä on suunnilleen tasoissa Saksan ja Hollannin kanssa, mutta selvästi vähemmän kuin Tanskassa, Ruotsissa ja Britanniassa (Kuvio 3).

Kuvio 3. Työllisyys osaamisintensiivisillä toimialoilla, osuus kokonaistyöllisyydestä

Lähde: Innovation Union Scoreboard 2011

Sivun alkuun

Suomellakin parantamisen varaa

Suomen vahvuudet keskittyvät raportin mukaan koulutuksella ja julkaisuilla mitattuun osaamispääomaan, innovaatioiden taloudelliseen tukeen sekä yhteistyöhön ja yritteliäisyyteen. Suhteellisesti heikommin pärjäämme muun muassa toiminnan tuloksellisuudessa.

Viime vuosina Suomessa on kasvanut erityisesti tietointensiivisten palvelujen vienti. Tosin on huomattava, että nimenomaan niiden vienti on Suomesta selvästi heikompaa kuin EU-maista keskimäärin (Taulukko 1).

Taulukko 1. Suomen menestys parhaiden ja heikompien mittareiden valossa
Indikaattoriarvot suhteessa EU27=100

Vahvuudet 2011 2010
Kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut 415 419
Lisenssi- ja patenttitulot ulkomailta 178 317
Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisjulkaisut 289 289
Patenttihakemukset 239 249
Yritysten t&k-menot 191 226
Uudet tohtorit 193 214
Heikkoudet 2011 2010
EU:n ulkopuoliset tohtoriopiskelijat 27 22
Muut innovaatiomenot kuin t&k 80 80
Markkinointiin tai organisaatioon liittyvät innovaatiot pk-yrityksissä 81 81
Tietointensiivisten palvelujen vienti 80 84

Lähde: Innovation Union Scoreboard 2010 ja 2011

Indikaattoreiden taustatiedot perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin, jotka kuitenkin ovat yleensä muutaman vuoden takaa. Tästä syystä aineisto kuvaa puutteellisesti aivan viimeaikaista kehitystä. Esimerkiksi talouskriisin vaikutukset tai tuoreet innovaatiokenttään vaikuttavat poliittiset päätökset eivät heijastu vielä saatavissa oleviin indikaattoreihin.

Suomen vahva sijoitus nojannee vielä tukevasti vuoden 2005 jälkeisiin hyviin vuosiin. Viimeaikaiset talousuutiset ovat kuitenkin olleet voittopuolisesti masentavia: tuotantoa lopetetaan Suomessa ja toimintoja siirretään ulkomaille. Tämä heijastunee aikanaan selvemmin myös innovaatioihin ja nähtäväksi jää, kuinka syvälle mennään. Onneksi sentään muutamat peliteollisuutemme innovaatiot ovat ponnistaneet maailmanmaineeseen.

Viimeaikaiset keskustelut innovaatioiden ja tuotekehityksen vireyttämiseksi verohelpotuksin ovat tässä tilanteessa haaste hallituksen kyvylle saada uutta vauhtia talouteemme.

Lähde: Euroopan Komissio / Maastricht Economic and Social Research Institute on Innovation and Technology: Innovation Union Scoreboard 2011.

_______________________

Sivun alkuun

EU:lla hyviä aikeita ja kovia kilpailijoita

Yritysten aktiivinen innovaatiotoiminta on EU-maille yhä keskeisempi valtti menestyä globaalin kilpailun paineissa. Vaiheesta toiseen pomppiva talouskriisi on osaltaan romuttanut yritysten toimintaedellytyksiä ja innovaatiokykyä EU-maissa. Juuri näitä eväitä kuitenkin tarvittaisiin tulevaisuuden haasteiden selättämiseksi.

EU sekä sen jäsenvaltiot ovat monenlaisten kriisien pyörteissä. Kyseessä ei ole pelkkä talous- tai finanssikriisi vaan ikääntyvä vanha manner kohtaa dynaamisten kasvutalouksien paineet sekä Aasiasta että Latinalaisesta Amerikasta – muualtakin.

Innovaatioilla luodaan turvaa yritystoiminnalle pitkälle tulevaisuuteen. Keskimäärin EU-maat eivät kuitenkaan erityisen hyvin pärjää innovaatioissa pahimmille kilpailijoilleen.

Yhdysvallat, Japani sekä Korea päihittävät innovaatioissa selvästi EU27-maat. Sveitsin suorituskyky innovaatioissa on Euroopan kärjessä ja selvästi kaikkia EU-maita edellä.

Yhdysvallat ja Japani edellä

Yhdysvaltojen etumatka EU-maihin nähden selittyy paljolti suurilla lisenssi- ja patenttituloilla ulkomailta, julkaisujen yleisyydellä, koulutuksella, patenttihakemuksilla sekä yritysten omalla aktiivisella t&k-toiminnalla.

Tyypillistä Yhdysvaltojen järjestelmälle ovat myös yritys- ja tiedemaailman läheiset yhteydet sekä teknologisen tiedon tehokas kaupallistaminen. EU-maat ovat viime vuosina kuroneet jonkin verran umpeen Yhdysvaltojen etumatkaa.

Myös Japani päihittää EU-maat useilla innovaatiotoiminnan osa-alueilla. Japanin vahvuuksia ovat t&k-toimintaan käytetyt varat sekä patenttihakemukset. Toisaalta kansainvälinen julkaisutoiminta sekä tohtoriohjelmat tuottavat tuloksia EU:ssa Japania paremmin.

Korea vahva, Kiina nousussa

Etelä-Korea on viime vuosina noussut innovaatiotoiminnassaan rajusti ja on EU-maita edellä useilla indikaattoreilla mitattuna – etenkin yritysten t&k-toiminnassa sekä patenttihakemuksissa. Korean etumatka EU:hun verrattuna on lisääntynyt muun muassa korkeasti koulutettujen osuudessa työllisistä, patenteissa sekä tietointensiivisten palvelujen viennissä.

EU-maat ovat kuitenkin innovaatioissa edellä sekä Kanadaa, Australiaa että kaikkia ns. BRICS-maita – Brasiliaa, Venäjää, Intiaa, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa.

Kanadaan, Etelä-Afrikkaan sekä Venäjään verrattuna EU:n etumatka innovaatioissa on kasvanut. Sen sijaan Brasilia, Intia ja etenkin Kiina ovat ottaneet EU-maiden etumatkaa innovaatiotoiminnassa kiinni useilla osa-alueilla.

Kiina on EU:ta parempi ainoastaan korkean teknologian tuotteiden viennissä. Myös Intia on EU-maiden takana innovaatioissa, mutta vahvana palvelujen tuottajamaana EU:n edellä tietointensiivisten palvelujen viennissä. Venäjän vahvuutena on väestön koulutustaso.

Kriisi uhkaa suunnitelmien toteutusta

EU-maat ovat nyt monelta osin vaikeassa tilanteessa. Makrotalouden indikaattorit eivät lupaa parempia aikoja ja tiukoilla ollaan jo muutenkin. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan uusia työkaluja ja vahvaa kilpailukykyä. Menestys rakentuu pitkällä tähtäimellä kilpailukykyisestä tuotannosta ja taloudesta, jotka nojaavat pitkälti innovaatiokykyyn.

EU-maissa on runsaasti hyviä suunnitelmia, hankkeita ja lupauksia lisätä kilpailukykyä ja innovaatioita globaalistuvassa kilpailussa. Ongelmana on toteutus. Monet aikomukset ovat jääneet puheiden tasolle erityisesti niissä maissa, jotka ovat nyt taloudellisissa vaikeuksissa.

_______________________

Sivun alkuun

Innovation Union Scoreboard

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2012 toista kertaa EU-vertailutietoja sisältävän Innovation Union Scoreboardin (IUS), jonka tavoitteena on seurata Eurooppa 2020 -ohjelman mukaisesti innovaatioiden kehittymistä EU-maissa. Tämä liittyy keskeisesti kansalliseen sekä EU:n innovaatiopolitiikkaan ja tarjoaa työkaluja tilanteen seurantaan ja vertailuun.

Uusi Innovation Union Scoreboard perustuu aiemmin julkaistuun European Innovation Scoreboardiin (EIS). Monelta osin indikaattorit ovat samat kuin EIS-julkaisussa aiemmin käytetyt.

Innovation Union Scoreboard perustuu kolmeen innovaatioiden pääluokkaan: innovaatioiden mahdollistajiin, yritysten innovaatiotoimintaan sekä toiminnan tuloksellisuuteen. Näille määritellään kahdeksan ulottuvuutta, joita kuvataan yhteensä 25 indikaattorilla.

Innovaatioiden mahdollistajat koostuvat inhimillisistä resursseista, avoimesta ja vetovoimaisesta tutkimusjärjestelmästä sekä rahoituksesta ja tuesta. Yritysten innovaatioaktiivisuus puolestaan rakentuu investoinneille, yhteistyölle yritysten ja muiden tahojen kanssa sekä patentteihin ja muihin tavaramerkki- yms. oikeuksiin. Toiminnan tuloksellisuutta mitataan innovaatioiden yleisyydellä sekä taloudellisilla vaikutuksilla.

Päivitetty 4.4.2012