Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittajat: Liisa Larja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Talouskriisi lisäsi nuorten työttömyyttä kaikkialla Euroopassa muita ikäryhmiä enemmän. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä paremmin kuin monien muiden maiden nuoret.

Nuorisotyöttömyydestä puhutaan huolestuneeseen sävyyn, ja usein nuorten työttömyys ja syrjäytyminen samastetaan. Työttömyysaste on kuitenkin varsin huono tapa kuvata nuorten elinoloja – puhumattakaan syrjäytymisestä. Yhdessä maassa nuorista työttömistä 70 prosenttia on opiskelijoita, mutta toisessa maassa vain 3 prosenttia. Sen vuoksi on syytä tarkastella sitä, miten eri maiden nuoret työttömät eroavat toisistaan.

Tarkastelen artikkelissani talouskriisin vaikutuksia ja nuorten asemaa yhteiskunnassa. Työttömyyden ja piilotyöttömyyden lisäksi otan huomioon sen, onko nuorella opiskelupaikka ja miten hän itse määrittelee pääasiallisen toimintansa. Aineistona käytän – Lichtensteinia ja Maltaa lukuun ottamatta – EU- työvoimatutkimuksen mikrodataa. Maidenvälisten vertailujen tekeminen on mahdollista, koska työvoimatutkimus toteutetaan samalla tavalla yli sadassa maassa.

Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä

Aika ajoin nuorten 20 prosentin työttömyysasteen tulkitaan tarkoittavan sitä, että joka viides nuori on työtön (esim. Helve 2012, 21). Tällainen tulkinta on kuitenkin väärinkäsitys. Kyse ei ole koko ikäluokkaa koskevasta osuudesta, vaan työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä.

Kansainvälisessä tilastoinnissa (ILO, EU, OECD) työllisiksi määritellään ne, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet vähintään yhden tunnin työtä tai jotka ovat tilapäisesti olleet poissa työstään (esim. loma, sairausloma, äitiysloma). Työttömäksi taas määritellään henkilö, jolla ei ole työpaikkaa, joka on etsinyt työtä ja voisi aloittaa työn.

Työttömyysaste ei siis kerro kuinka monta prosenttia kaikista nuorista on työttömänä (ks. myös Myrskylä 2011a; Hämäläinen & Juutilainen 2010; Keinänen & Sinivuori 2010). Suurin osa nuorista opiskelee eikä kuulu työvoimaan, joten jakolaskun nimittäjässä on varsin pieni joukko nuoria. Kun 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 20 prosenttia vuonna 2011, se tarkoitti noin 10 prosenttia koko ikäluokasta eli 66 000 henkilöä.

Nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon ikärajaus: työttömyysaste on korkea nuorimpien ja matala vanhempien joukossa (kuvio 1). Tässä artikkelissa nuoret on määritelty 15–24-vuotiaiksi.

Kuvio 1. Työttömyysaste ja työttömien osuus ikäluokasta Suomessa iän mukaan vuonna 2011. Vuosikeskiarvo.

Lähde: Tilastokeskus 2013.

Suomessa 15–19-vuotiaiden työttömyysaste on 31 prosenttia, mutta 20–24-vuotiaiden 16 prosenttia. Yli 24-vuotiaan väestön työttömyysaste on enää vajaa 7 prosenttia. Lisäksi on tärkeää tietää, onko kyse vuosikeskiarvoista vai kuukausiluvuista, koska nuorisotyöttömyys vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikoina (kuvio 5). Tässä artikkelissa käytetään pääasiassa vuosikeskiarvoja.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.3.2013