Euroopan unioni on edistynyt sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävässä kehityksessä – ympäristöasioissa on vielä kirittävää

Euroopan unionin jäsenmaat ovat edenneet kohti monia Agenda 2030:n kestävän kehityksen sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita. Merkittävintä edistyminen on ollut ihmisarvoisen työn ja talouskasvun (SDG 8), köyhyyden vähentämisen (SDG 1) ja sukupuolten tasa-arvon parantamisen (SDG 5) tavoitteissa. (Kuvio 1.)

Myönteistä kehitys on ollut muun muassa ihmisarvoisen työn edistämisessä, kuolemaan johtavien tapausten ja työtapaturmien vähentymisessä ja työssäkäyvien köyhien osuuden supistumisessa.

Hyvää edistystä on saavutettu eriarvoisuuden vähentämisessä (SDG 10), laadukkaassa koulutuksessa (SDG 4), rauhan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan edistämisessä (SDG 16), terveydessä ja hyvinvoinnissa (SDG 3) ja innovaatioissa ja infrastruktuurissa (SDG 10).

Haasteina ilmastonmuutos, luontokato ja kehittyvien maiden auttaminen

Etenkin kolmen tavoitteen osalta kehitys on kuitenkin ottanut takapakkia. Ne koskevat ilmastotekoja (SDG 13), elämää maalla (SDG 15) ja globaalia kumppanuutta (SDG 17).

Ilmastotekojen osalta kasvihuonekaasupäästöissä on saavutettu 30 prosentin lasku vuodesta 1990. EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet (The Fit for 55 package) edellyttävät kuitenkin lisää toimia päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ainakin 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

EU:n materiaalinen jalanjälki on noussut aina vuoteen 2019, ja vuonna 2020 havaittu supistuminen näyttää jääneen väliaikaiseksi. Vuonna 2021 materiaalien kulutus oli noussut lähes koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Toukokuussa 2023 julkaistussa EU:n uusimmassa kestävän kehityksen seurantaraportissa arvioitiin myös EU:n tuotannon ja kulutuksen globaaleja jalanjälki- ja heijastusvaikutuksia. EU:n kulutukseen voitiin vuonna 2020 jäljittää 9,3 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä. Globaalista raaka-aineiden kulutuksesta 6,4 prosenttia tapahtui EU:ssa. EU kulutti enemmän raaka-aineita kuin se itse tuotti eli oli globaalisti raaka-aineiden nettotuoja.

Suomi pärjää vertailussa hyvin, mutta lisää toimia tarvitaan

Raportissa arvioitiin kaikkien 27 EU:n jäsenmaan edistymistä kohti kestävää kehitystä. Raportin maittaisissa vertailuissa ovat mukana myös EU:n jäsenehdokasmaat ja EFTA-maat.

Raportin mukaan Suomi on suurimmassa osassa SDG-tavoitteita EU:n keskiarvoa parempi ja myös suoriutuu niissä muita paremmin. Suomen tilanne on kuitenkin huono tavoitteiden innovaatiot ja infrastruktuuri (SDG 12) sekä elämä merissä (SDG 14) osalta. (Kuvio 2.)

Lisäksi Suomi etääntyy tavoitteista ei nälkää (SDG 2), hyvä koulutus (SDG 4), kestävät kaupungit (SDG 11) ja maanpäällinen elämä (SDG 14). Niissä se kuitenkin yhä suoriutuu EU:n keskiarvoa paremmin.

Puhtaan energian (SDG 7) tavoitteessa Suomi suoriutuu edistymisestä huolimatta EU:n keskiarvoa heikommin. Suomen haasteena näyttää olevan aiemmin talous- ja sosiaaliasioissa saavutettujen hyvien tulosten kestävä ylläpito sekä toisaalta ilmastomuutoksen ja luontokadon haasteet.

EU seuraa kannaltaan merkityksellisiä kehitystrendejä

EU:n uusin kestävän kehityksen seurantaraportti on seitsemäs Eurostatin raporteista, joissa seurataan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista EU:ssa.

Seurantaraportti perustuu EU:n viralliseen SDG-indikaattorikokoelmaan, johon kuuluu kaikkiaan 101 kestävän kehityksen indikaattoria. Indikaattorit keskittyvät kunkin kestävän kehityksen tavoitteen osalta niihin näkökohtiin, jotka ovat erityisen merkityksellisiä EU:n näkökulmasta.

Raportti tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kehityskulkuja viimeisten viiden vuoden ajalta (lyhyellä aikavälillä) ja kun riittävästi tietoa on saatavilla, viimeisten 15 vuoden ajalta (pitkällä aikavälillä).

Lyhyen aikavälin trendi perustuu yleensä indikaattorin kehitykseen viimeisen viiden vuoden aikana (2016–2021 tai 2017–2022). Muutamassa poikkeustapauksissa trendi lasketaan lyhyemmiltä ajanjaksoilta, mutta vähintään kolmelta peräkkäiseltä vuodelta.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemi­suhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.

Lähteet:

Sustainable development in the European Union – Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context – 2023 edition.