Koronapandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo YK:n tuore kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu dramaattisesti. Nykyisten kehitystrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa 48 prosenttia jää saavuttamatta.
Yli kolmanneksessa tavoitteista ei olla edetty tai kehitys vie täysin väärään suuntaan. Kehityksen suunta tulisikin pikaisesti kääntää, jos haluamme globaalin kestävän kehityksen toteutuvan.
YK:n kestävän kehityksen seurantaraportti esittää painavia toimintakehotuksia nykyisten kehitystrendien suunnan kääntämiseen ja muuttamiseen, sillä aikaa kestävän kehityksen tavoitevuoteen 2030 on jäljellä enää seitsemän vuotta.
Raportin mukaan ”meidän täytyy ja voimme kääntää asiat toisinpäin, mutta kello tikittää. Tekemällä asioita kuten ennenkin, mutta odottamalla erilaisia lopputuloksia, emme pääse mihinkään.”
Koronapandemian pitkittyneiden vaikutusten ohella ilmastokriisi, Ukrainan sota ja maailmantalouden yleinen heikko kehitys ovat estäneet etenemisen tavoitteita kohti. Raportin laatineen YK:n talous- ja sosiaaliyksikön (DESA) mukaan maailman tulisikin kaksinkertaistaa ponnistelunsa planeetan pelastamiseksi.
Raportti korostaa niin poliittisen tahdon merkitystä kuin käytettävissä olevien teknologioiden, resurssien ja tiedon hyödyntämisen mahdollistamaa valtavaa kehityspotentiaalia. Yhdessä maailmanlaajuinen yhteisö voisi palauttaa kehitystrendit kohti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja luoda paremman tulevaisuuden kaikille.
Raportin mukaan vähäisen edistyksen seuraukset ovat yleismaailmallisia. Eniten ennennäkemättömien globaalien haasteiden pahimmat vaikutukset koettelevat kuitenkin maailman köyhimpiä ja haavoittuvimmissa asemissa olevia.
Raportin mukaan maapallon ilmastokriisi pahenee, sillä ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvamistaan. IPCC:n mukaan ilmasto lämpenee kriittisenä pidetyllä 1,5 celsiusasteella vuoteen 2035 mennessä ja 2,5 asteella vuoteen 2100 mennessä.
Nykyiset ilmastotoimet ovat täysin riittämättömiä, jotta niillä voitaisiin vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset toimet hillitsevät lämpötilan nousua 0,3 asteen verran vuoteen 2030 mennessä, kun vähennystarve oli 43 prosenttia.
Ilmastomuutoksen hallintaan saamiseksi tarvittaisiinkin nopeita ja radikaaleja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kaikilla sektoreilla. Myös ilmastorahoitus kehitysmaille on riittämätöntä ja jäänyt merkittävästi jälkeen sovitusta.
Ilmastonmuutos koskettaa etenkin lapsia ja nuoria, mutta siitä huolimatta lähes puolet koulujen opetusohjelmista ei huomioi lainkaan ilmastonmuutosta ja vain 70 prosenttia oppilaista ymmärtää edes suurin piirtein, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Vaikka opettajista jopa 95 prosenttia pitää tärkeänä ilmastonmuutoksesta kertomista, vain kolmannes heistä osaa kertoa ymmärrettävästi sen vaikutuksista.
Ilmaston lämpenemisen seurauksena voimistuneista lämpöaalloista, kuivuuskausista, maasto- ja metsäpaloista sekä tulvista on tullut aivan liian yleisiä. Viimeisen vuosikymmenen aikana merenpinnan nousuvauhti on myös kaksinkertaistunut. Ilmastonmuutos kiihdyttää myös luontokatoa.
Raportin mukaan käsillä on maapallon merkittävin luonnon ja lajien sukupuuttoaalto sitten dinosaurusten katoamisen. Muun muassa uhanalaisia lajeja seuraava Red List Index on heikentynyt 11 prosenttia vuodesta 1993 ja jokaisella vuosikymmenellä tilanne on huonontunut kiihtyvällä tahdilla.
Maanpäälliset ekosysteemit ovat elintärkeitä ihmisten elämän ylläpitäjinä ja talouden perustana. Yli puolet maapallon BKT:n arvosta tulee ekosysteemeistä. Metsien hävittäminen ja niiden elinvoiman taantuminen on yhä edelleen merkittävin globaali uhka. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana metsien pinta-ala on pienentynyt 100 miljoonalla hehtaarilla
Myös planeetan valtameret ovat uhattuna, sillä rehevöityminen, happamoituminen, vesien lämpeneminen ja muoviroskat heikentävät niiden tilaa. Ylikalastus on puolestaan vähentänyt kalavarantoa jopa kolmanneksella.
Koronapandemian terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat myös olleet merkittäviä ja ne jatkuvat yhä. Takapakki on otettu muun muassa ruokaturvallisuudessa sekä rokotusten ja koulutuksen kattavuudessa. Lisäksi eriarvoisuus on kasvanut.
Pakolaisten määrä ja konflikteissa kuolleiden määrät ovat lisääntyneet ja useat kehitysmaat kamppailevat yhä velkakriisin kanssa.
Positiivisesta kehityksestä kertovia askeleita on otettu vähän, mutta ne kuvaavat mahdollisuuksia saavuttaa muitakin parannuksia. Esimerkiksi vuosien 2015 ja 2021 välisenä aikana 800 miljoonaa ihmistä pääsi sähköverkon piiriin. 146 maata on jo saavuttanut tai saavuttaa vuoteen 2030 mennessä tavoitteen alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentämisessä.
Tehokas HIV-hoito on vähentänyt AIDS:ista johtuvia kuolemia 52 prosentilla vuoden 2010 jälkeen.
Kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen päätöksenteko vaatii tuekseen jatkossa enemmän, parempaa ja kattavampaa dataa ja tilastotietoja. Datavallankumous antaa tähän hyvät mahdollisuudet ja datan määrä on jo kasvanut voimakkaasti uusin teknologioiden ja digitalisaation myötä.
YK:n pääsihteeri Antònio Guterres onkin kehottanut maita edelleen kehittämään SDG-indikaattoreiden tarkempaa dissaggregointia ja varmistamaan, että vuoteen 2027 mennessä kestävän kehityksen tavoitteiden seurantadatasta olisi käytettävissä 90 prosenttia.
Tilastotiedon rahoitusta pitäisi jäsenmaissa lisätä 50 prosentilla nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi käyttöön pitää saada uusia ja innovatiivisia tietolähteitä.
YK:n yleiskokouksen hyväksymät ja kaikkia jäsenmaita sitovat Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet asetettiin vuonna 2016 ja niiden tavoitevuosi on 2030. YK:n Sustainable Development Goals Report 2023: Special Edition onkin puolivälin raportti kestävän kehityksen globaalista toteutumisesta.
YK:n laatimat Sustainable Development Goals Report -julkaisut ovat ainoa virallinen maailmanlaajuista edistymistä kohti Agenda 2030 tavoitteita seuraava raportti. Raporteissa käytetään uusimpia saatavilla olevia tietoja ja arvioita. Ne tarjoavat kattavan Agendan 2030 puolivälin arvioinnin, joka pyrkii tunnistamaan ne kohteet, joissa tarvitaan lisää globaalia kehitystä ja edistymistä.
Agenda 2030 tavoitteita on kaikkiaan 169. Tilastotietojen avulla voidaan arvioida 138 tavoitteen edistymistä. Sen sijaan 31 tavoitteen kohdalla ei ole riittävästi tietoa kehitystrendien arvioimiseksi.
Vuosittaisen SDG-seurantaraportin laatii YK:n DESA yhteistyössä muun 50 eri organisaatiosta koostuvan kansainvälisen tilastojärjestelmän kanssa. Raportti ja sen johtopäätökset perustuvat yli 200 maan ja alueen tilastotietoihin.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.
Lähteet:
United Nations: The Sustainable Development Goals Report 2023: Special edition. Towards Rescue Plan for People and Planet. DESA.
United Nations: Sustainable Development Goals. Progress Chart 2023.
Goessmann, C.; Idele, P.; Jauer, K.; Loinig M.; Melamed, C.; Zak, T. Pulse of Progress: the state of global SDG data in 2023. United Nations.
Pandemia iski aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja koulutussuunnitelmiin, erityisesti vaikutuksia kokivat naiset ja nuoret aikuiset. Samat ryhmät löysivät kuitenkin myös vaihtoehtoisia oppimisen muotoja.
Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattorivertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmätason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.
Euroopan unionin uuden kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan jäsenmaat ovat edistyneet merkittävästi työelämän parantamisessa, köyhyyden vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Sen sijaan edistyminen ympäristöasioissa on ollut vaatimatonta.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.
Kaikki globaalit SDG-indikaattorit on saatu menetelmällisesti määriteltyä, ja niihin saadaan lähitulevaisuudessa dataa. Yksittäisten maiden kyvyssä tuottaa dataa on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Kansainvälisen tilasto-osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen onkin viime vuosina panostettu.
Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. YK:n pääsihteerin vuosittainen kestävän kehityksen edistymistä arvoiva raportti vaatii merkittäviä lisätoimia. Suurempia investointeja tarvitaan muun muassa tilastoseurantaan.
Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.
Koronapandemia on heijastunut kielteisesti monen alan työllisyyteen. Kokonaisuudessaan yrittäjien työllisyys on toipunut koronasta hyvin, mutta tietyillä toimialoilla työllisyystilanne on edelleen heikompi. Koronakriisi heijastui naisten yrittäjyyteen selvästi miesyrittäjiä enemmän.
