Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.
Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.
Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.
Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
Amfetamiinin yleisin käyttäjäryhmä ovat 30–34-vuotiaat, kannabiksen 21–24-vuotiaat. Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa kokeiltu koneellisesti poimia syyttäjän teonkuvauksista maininnat huumausaineista.
Koronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä.
Rikosten esitutkinta-ajat ovat pidentyneet. Toisaalta etenkin lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt voidaan ilmoittaa poliisille jopa vuosia teon jälkeen. Vanhojen rikosten selvittely on oletettavasti vaikeampaa.
Ravintoloiden vapautuneet aukioloajat lienevät hiukan lisänneet aamuöisiä pahoinpitelyitä. Kokonaisuudessaan kuitenkin yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat vähentyneet.
Poliisin tilastoissa rikosepäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhritutkimusten mukaan hyväksikäytöksi luokiteltavat seksuaalikokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitusalttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.
Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lainsäädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansainvälistä rikosluokitusta.
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Suurin osa lähestymiskieltoon määrätyistä on miehiä ja suojatuista naisia. Ikäryhmien puolesta kiellot jakautuvat melko tasaisesti.
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Viime aikoina on ollut esillä ehdotus, että törkeistä seksuaalirikoksista tuomitulta otettaisiin Suomen kansalaisuus pois. Tilastojen perusteella seksuaalirikoksista epäiltyjä tai tuomittuja kaksoiskansalaisia on melko vähän.