113 miljoonaa EU-kansalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Suomen osuus Euroopan kolmanneksi matalin

28 EU:n jäsenmaassa 113 miljoonaa henkilöä eli 22,4 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2016, jolta viimeiset kansainväliset vertailutiedot ovat olemassa (kuvio 4). Osuus on matalin vuoden 2009 jälkeen. Eurooppa 2020 -strategiassa on asetettu tavoitteeksi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen noin 20 miljoonalla verrattuna vuoteen 2008, jolloin riskissä oli 116 miljoonaa henkilöä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi siis noin 17 miljoonan henkilön nostamisen pois köyhyys- tai syrjäytymisriskistä. Suomen kansallinen tavoite on pienentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää noin 770 000:een, mikä on 150 000 vähemmän kuin vuonna 2008. Vuoden 2017 tasoon (890 000) verrattuna tavoitteen saavuttaminen edellyttää siis vielä noin 120 000 henkilön nostamista pois köyhyys- tai syrjäytymisriskistä.

Kuvio 4. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus Euroopan maissa vuonna 2016, %

Kuvio 4. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus Euroopan maissa vuonna 2016, %
* Islannin ja Sveitsin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Suomen köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus oli 15,7 prosenttia vuonna 2016, mikä oli Euroopan maiden kolmanneksi matalin. Matalimmat asteet ovat Islannissa ja Tsekeissä, 12,1 prosenttia kummassakin. Matalimmat riskit ovat tavallisesti läntisen ja pohjoisen Euroopan maissa, kun taas eteläisen ja itäisen Euroopan maissa riskissä olevia on selvästi enemmän suhteessa väestöön. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista suurin osa on ainakin pienituloisia kaikissa maissa (kuvio 5).

Kuvio 5. Köyhyys- tai syrjäytymisriski maittain pienituloisuuden mukaan vuonna 2016, %

Kuvio 5. Köyhyys- tai syrjäytymisriski maittain pienituloisuuden mukaan vuonna 2016, %
* Islannin ja Sveitsin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Maissa, joissa riskissä olevien osuus on suuri, on myös vakavaa aineellista puutetta kokevien osuus korkea. (Kuvio 6.) Vajaatyöllisyys ei yleisty yhtä suoraviivaisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuuden kasvun kanssa kuin vakava aineellinen puute, mutta sekin on yleisintä suuren köyhyys- tai syrjäytymisriskin maissa. Vajaatyöllisyys on yleistä kuitenkin myös maissa, joissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus on EU:n keskimääräistä osuutta vähäisempi, kuten Suomessa, Belgiassa ja Tanskassa. (Kuvio 7.)

Kuvio 6. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus maan vakavan aineellisen puutteen asteen mukaan maittain vuonna 2016, %

Kuvio 6. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus maan vakavan aineellisen puutteen asteen mukaan maittain vuonna 2016, %
* Islannin ja Sveitsin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Kuvio 7. Vajaatyöllisten osuus maittain vuonna 2016, %

Kuvio 7. Vajaatyöllisten osuus maittain vuonna 2016, %
* Islannin ja Sveitsin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Mitä suurempi riskissä olevien osuus on, sitä suurempi osuus riskissä olevista on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä usealla mittarilla yhtä aikaa (kuvio 8.) Suomessa kolmasosa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on riskissä kahdella tai useammalla mittarilla. Osuus on hieman suurempi tai samaa luokkaa kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pienimmät osuudet ovat Sveitsissä (13,5 %), Islannissa (14 %) ja Luxemburgissa (15,8 %), ja suurimmat Bulgariassa (44,6 %), Serbiassa (44,3 %) ja Pohjois-Makedoniassa (44,1 %).

Kuvio 8. Köyhyys- tai syrjäytymisriski maittain riskin syvyyden mukaan vuonna 2016, %

Kuvio 8. Köyhyys- tai syrjäytymisriski maittain riskin syvyyden mukaan vuonna 2016, %

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin yleisin ulottuvuus, pienituloisuus, on rakenteeltaan erilaista eri maissa. Alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste oli vuonna 2016 Suomessa Tanskan jälkeen kaikkien EU-maiden matalin, 10,2 prosenttia. Myös 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste oli alle 28 EU-maan keskiarvon, 12,3 prosenttia. Lasten pienituloisuus on yleisintä Romaniassa, Serbiassa, Pohjois-Makedoniassa ja Bulgariassa, ikääntyvien pienituloisuus taas on vertailumaista yleisintä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet Euroopassa vuonna 2016, %. Maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan.

Kuvio 9. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusasteet Euroopassa vuonna 2016, %. Maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan.

Työssäkäyvien 18–64-vuotiaiden henkilöiden pienituloisuus on Euroopan vähäisintä Suomessa (2,7 %) ja Tsekeissä (3,6 %). Vertailumaiden toisessa päässä on Romania, jossa työssäkäyvän köyhyysriski oli yli kuusinkertainen Suomeen verrattuna. 28 EU-maassa keskimäärin 9,4 prosenttia työssäkäyvistä on pienituloisia. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Työssäkäyvien 18–64-vuotiaiden pienituloisuusaste Euroopan maissa vuonna 2016, %

Kuvio 10. Työssäkäyvien 18–64-vuotiaiden pienituloisuusaste Euroopan maissa vuonna 2016, %

Lähde: Elinolotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 24.05.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 2017, 113 miljoonaa EU-kansalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Suomen osuus Euroopan kolmanneksi matalin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/eot/2017/eot_2017_2019-05-24_kat_002_fi.html