Nuoret ja 65–74-vuotiaat elämäänsä tyytyväisimpiä, yksinäisyys yleisintä iäkkäiden ja yhden aikuisen talouksissa

16 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen elämään tyytyväisyys on säilynyt vakaalla tasolla. Vuonna 2013 asteikolla 0–10 arvioituna 1) suomalaisen aikuisväestön elämään tyytyväisyyden keskiarvo oli 8,0, ja vuonna 2018 se oli 8,1. (Taulukko 1.)

Keskiarvolla mitaten elämään tyytyväisimmät ikäryhmät ovat 16–24-vuotiaat ja 65–74-vuotiaat. 16–24-vuotiailla tyytyväisyyden keskiarvo oli 8,2 ja 65–74-vuotiailla 8,3. Ero muihin ikäryhmiin ei kuitenkaan ole suuri: elämään tyytyväisyyden keskiarvo oli matalin 75 vuotta täyttäneillä, joilla keskiarvo oli 7,9.

Elämään tyytyväisyyden keskiarvot ovat korkeampia suurituloisemmissa ryhmissä. Pienituloisimman viidenneksen keskiarvo vuonna 2018 oli 7,7, kun suurituloisimmassa viidenneksessä keskiarvo oli 8,5. Iän mukaan katsottuna tyytyväisimmät pienituloiset ovat 16–24-vuotiaita tai 75 vuotta täyttäneitä, joilla tyytyväisyyden keskiarvo alimmassa tuloviidenneksessä oli 8,0. Työikäiset samassa tuloryhmässä ovat tyytymättömämpiä, ja matalin keskiarvo oli 50–64-vuotiailla (7,3). Iän ja tulojen mukaan muodostetuista ryhmistä keskimäärin kaikkein tyytyväisimpiä ovat suurituloisimpaan tuloviidennekseen kuuluvat 16–24-vuotiaat nuoret (8,7) ja vähiten tyytyväisiä kaikkein pienituloisimmat työikäiset. – Lisää tietoa tyytyväisyydestä elämään ja muista itse koetun hyvinvoinnin puolista on tietokantataulukoissa.

Taulukko 1. Elämään tyytyväisyyden keskiarvo henkilön iän ja kotitalouden tuloryhmän mukaan vuonna 2018 (asteikko 0–10)

  Kaikki
tuloryhmät
Pienituloisin
viidennes
2. tulo-
viidennes
3. tulo-
viidennes
4. tulo-
viidennes
Suurituloisin
viidennes
Kaikki 8,1 7,7 8,0 8,1 8,3 8,5
16–24 8,2 8,0 8,3 8,1 8,4 8,7
25–34 8,0 7,5 7,9 8,1 8,3 8,4
35–49 8,1 7,4 7,9 8,2 8,3 8,4
50–64 8,1 7,3 7,7 8,1 8,3 8,5
65–74 8,3 7,8 8,3 8,4 8,4 8,5
75– 7,9 8,0 8,0 7,8 8,0 8,2

Tulo- ja elinolotutkimuksessa kysyttiin 16 vuotta täyttäneiltä vuonna 2018, miten usein viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana he olivat tunteneet itsensä yksinäiseksi. Vastausvaihtoehdot olivat koko ajan, suurimman osan ajasta, joskus, harvoin ja ei koskaan. Kaiken kaikkiaan 4,0 prosenttia väestöstä eli noin 179 000 henkilöä koki olevansa koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus yksinäiseksi itsensä koki 21,2 prosenttia eli 950 000 suomalaista.

Yksinäisyyden kokeminen on kaikkein yleisintä yli 74-vuotiailla (kuvio 11). Heistä 7,3 prosenttia oli koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen, ja vähintään joskus yksinäiseksi koki itsensä 28,7 prosenttia. Yksinäisyyden kokemukset olivat vähäisimpiä 35–49-vuotiailla, joista 81,6 prosenttia ilmoitti kokeneensa yksinäisyyttä harvoin tai ei koskaan. Myös nuoremmilla eläkeikäisillä eli 65–74-vuotiailla yksinäisyyden kokeminen oli harvinaisempaa kuin muilla ikäryhmillä: heistä 81,1 prosenttia koki olonsa yksinäiseksi harvoin tai ei koskaan.

Kuvio 11. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus neljän viikon aikana olonsa yksinäiseksi tunteneet 16 vuotta täyttäneet iän mukaan vuonna 2018, %

Kuvio 11. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus neljän viikon aikana olonsa yksinäiseksi tunteneet 16 vuotta täyttäneet iän mukaan vuonna 2018, %

Elinvaiheen mukaan katsoen yksinäisyys vaivaa erityisesti yksinasujia (kuvio 12). Usein yksinäiseksi itsensä tuntevia on yksinasujien joukossa joka kymmenes, vähintään joskus yksinäisyyttä kokee kaiken kaikkiaan 39,0 prosenttia yksinasujista. Iän mukainen yksinäisyyden kasvu näkyy myös yksinasujien keskuudessa. Myös yksinhuoltajatalouksiin kuuluvilla yksinäisyyden kokeminen on yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Puolison kanssa asuvien keskuudessa yksinäisyyden kokeminen usein on harvinaista.

Kuvio 12. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus olonsa yksinäiseksi tunteneet 16 vuotta täyttäneet henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2018, %. Lapsettomissa pareissa ikä viittaa kotitalouden suurituloisimman jäsenen eli ns. viitehenkilön ikään.

Kuvio 12. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus olonsa yksinäiseksi tunteneet 16 vuotta täyttäneet henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2018, %. Lapsettomissa pareissa ikä viittaa kotitalouden suurituloisimman jäsenen eli ns. viitehenkilön ikään.

1) Otoshenkilöiltä kysyttiin haastattelussa: Asteikolla nollasta kymmeneen, yleisesti ottaen, kuinka tyytyväinen olet elämääsi nykyisin? Nolla tarkoittaa, että et ole lainkaan tyytyväinen ja kymmenen, että olet täysin tyytyväinen.

Lähde: Elinolotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 24.05.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 2017, Nuoret ja 65–74-vuotiaat elämäänsä tyytyväisimpiä, yksinäisyys yleisintä iäkkäiden ja yhden aikuisen talouksissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/eot/2017/eot_2017_2019-05-24_kat_003_fi.html