Julkaistu: 27.3.2020

856 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2018

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 856 000 suomalaista eli 15,8 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2018, ilmenee Tilastokeskuksen elinolotilastosta. Riskissä olevien määrä laski edeltävästä vuodesta noin 34 000 henkilöllä, ja osuus oli samalla tasolla kuin vuonna 2016. Riskissä olevien määrä väheni mittarin kaikilla ulottuvuuksilla, niin pienituloisuuden, vajaatyöllisyyden kuin vakavan aineellisen puutteenkin osalta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2018

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2018

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Pienituloisia oli 640 000, vajaatyöllisiä 370 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 133 000 vuonna 2018.

Suuri joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä on noin 406 000 henkilöä eli 7,5 prosenttia koko väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä, mikä koskettaa noin 183 000 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koskee noin 134 000 henkilöä eli 2,5 prosenttia väestöstä.

Naiset ovat hieman miehiä useammin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Naisista 16,1 prosenttia eli 444 000 henkilöä ja miehistä 15,4 prosenttia eli 412 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2018 (kuvio). Ero johtuu ennen kaikkea pienituloisuudesta, jota naiset (12,3 %) kokevat hieman miehiä (11,2 %) useammin. Vajaatyöllisyyden kokeminen on hieman yleisempää miesten (7,5 %) kuin naisten (5,9 %) keskuudessa. Miehet myös kokevat hieman naisia useammin riskiä useammalla kuin yhdellä riskin osatekijällä.

Niin pienituloisuus, vajaatyöllisyys kuin vakava aineellinen puutekin ovat kotitalouskohtaisia mittareita. Näin ollen havaitut sukupuolierot köyhyys- tai syrjäytymisriskissä tai sen osatekijöissä syntyvät valtaosin yksinasuvien henkilöiden välisistä eroista.

Riskissä olevista miehistä työikäisiä oli 66 prosenttia ja vain 15 prosenttia eläkeikäisiä, kun riskissä olevista naisista noin 55 prosenttia on työikäisiä ja 28 prosenttia eläkeikäisiä. Eläkeikäisten naisten vähentynyt pienituloisuus on kaventanut naisten ja miesten välistä eroa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä verrattuna vuoteen 2008, jolloin 18 prosenttia naisista ja 15,8 prosenttia miehistä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Parin viime vuoden aikana pienituloisten naisten määrä on jälleen hieman kasvanut, mikä näkyy myös köyhyys- tai syrjäytymisriskissä kasvaneena erona naisten ja miesten välillä. – Lisää tietoa väestöryhmittäisistä eroista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on elinolotilaston tietokantataulukoissa ja tarkemmin pienituloisuudesta tulonjakotilastossa .

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Sen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien henkilöiden määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2017 riskissä oli 110 miljoonaa ihmistä 28 EU-maassa.

Kotitalouksien toimeentulo-ongelmat vähenivät vuonna 2019

Toimeentulo-ongelmat koettelivat aiempaa harvempia kotitalouksia vuonna 2019 1) . 6,7 prosentilla kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään menoihinsa (kuvio). Toimeentulo-ongelmaisten kotitalouksien osuus on pienentynyt viime vuosina. Se on ollut alle 8 prosenttia koko 2010-luvun lukuun ottamatta vuotta 2011.

Kotitalouksista 70 prosenttia lisäksi ilmoittaa, että ne selviytyisivät yllättävästä suurehkosta menosta ilman ulkopuolista apua. Paras varautumiskyky on kahden aikuisen eläkeläistalouksilla, joista noin 89 prosenttia selviytyisi yllättävästä menosta. Heikoin varautumiskyky on yhden huoltajan talouksilla (noin 39 %) ja nuorilla yhden hengen talouksilla (noin 52 %). Yllättävällä menolla tarkoitetaan yhden henkilön kotitalouden kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa, joka on viime vuosina ollut noin 1 200 euroa.

Kotitalouden tulot riittävät menoihin vaikeuksin tai suurin vaikeuksin vuosina 2004–2019, % kotitalouksista ja henkilöistä

Kotitalouden tulot riittävät menoihin vaikeuksin tai suurin vaikeuksin vuosina 2004–2019, % kotitalouksista ja henkilöistä

1) Elinolotilastosta julkaistaan tietoja kahden eri viiteajankohdan mukaan. Köyhyys- tai syrjäytymisriskin viiteajankohta on tulonsaantivuosi, mutta haastatteluihin perustuvat tiedot kuvaavat haastatteluajankohtaa eli tulonsaantivuoden jälkeistä vuotta. Lisätietoa viiteajankohdista on tämän julkaisun laatuselosteessa.

Lähde: Elinolotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (300,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 27.03.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 01 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/eot/2019/01/eot_2019_01_2020-03-27_tie_001_fi.html