Laatuseloste: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Tilasto kuvaa yritysten tietotekniikan käyttöä ja liiketoiminnan sähköistymistä. Tilasto tuotetaan otokseen perustuvana laajana yrityskyselynä. Tulokset korotetaan vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen ja suuruusluokkien yrityksiä.

Tietoja käyttävät julkinen hallinto, yritykset, toimialajärjestöt, tutkijat sekä kansainvälisiä vertailutietoja kokoavat EU:n komissio (Eurostat) ja OECD. Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevilla tilastoilla on myös yleistä poliittista merkitystä arvioitaessa Suomen ja EU:n kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin. Tietoja on käytetty mm. EU:n rakenneindikaattoreissa ja eEurope ja i2010 benchmarking-indikaattoreissa.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Tilastoyksikkö on yritys. Tietoja analysoidaan toimialaluokituksen ja yrityksen suurusluokan perusteella. Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus 2002 (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2002) ja Toimialaluokitus 2008 (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2008). Kaikki tiedot on esitetty tol 2008 perustuen ja lisäksi on aikasarjat ja valikoidut tiedot esitetty vanhaan tol 2002 perustuen. Käytetyistä toimialajaotteluista, tutkimuskohteesta ja tiedonantajista tarkemmin oheisessa taulukossa ja kohdan 2 menetelmäkuvauksessa.

Taulukko, TOL 2002

  TOL-2002 Yritysten
määrä
Otos Ylipeitto Vastausten
määrä
Vastaus-
prosentti
kpl kpl kpl kpl %
Toimiala
Teollisuus 15-37, 40 6 795 1 834 47 1 421 80
Rakentaminen 45 5 598 453 12 296 67
Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto
sekä polttoaineen vähittäismyynti
50 1 351 271 4 198 74
Agentuuritoiminta ja tukkukauppa 51 2 705 469 17 365 81
Vähittäiskauppa; kotitaloustavaroiden korjaus 52 3 261 387 17 264 71
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55 1 882 321 10 195 63
Maa-, vesi ja ilmaliikenne, liikennettä
palveleva toiminta ja matkatoimistot
60-63 2 989 490 11 326 68
Posti- ja teleliikenne 64 169 109 3 80 75
Yritys- ja muut palvelut 70-74, 921, 922, 924, 9271, 93 6 442 990 29 675 70
Koko
5-9 16 019 1 258 31 843 69
10-19 7 614 915 34 585 66
20-49 4 635 898 26 621 71
50-99 1 355 646 21 469 75
100+ 1 569 1 607 38 1 302 83
Yhteensä 31 192 5 324 150 3 820 74

Taulukko, TOL 2008

  TOL-2008 Yritysten
määrä
Otos Ylipeitto Vastausten
määrä
Vastaus-
prosentti
kpl kpl kpl kpl %
Toimiala
Teollisuus 10-39 6 690 1 849 45 1 428 79
Rakentaminen 41-43 5 559 451 12 299 68
Tukkukauppa, moottoriajoneuvojen kauppa 45-46 3 727 708 2 544 77
Vähittäiskauppa 47 3 507 416 17 281 70
Kuljetus ja varastointi 49-53 2 915 469 19 305 68
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55-56 1 874 322 11 195 63
Informaatio ja viestintä 58-63 1 513 381 14 279 76
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 69-74 2 757 251 10 189 78
Hallinto- ja tukipalvelut, kiintestöalan toiminta 68, 77-82 2 476 489 22 304 65
Koko
5-9 15 881 1 274 32 851 69
10-19 7 595 925 34 593 67
20-49 4 631 895 27 619 71
50-99 1 353 646 21 469 75
100+ 1 558 1 596 38 1 292 83
Yhteensä 31 018 5 336 152 3 824 74

1.3 Lait ja asetukset

Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevan tilaston tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004). Lisäksi EU:n tietoyhteiskuntatilastoja koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004 edellyttää tietojen keruuta vuodesta 2006 alkaen. Tietojen keruusta vuonna 2009 säädetään tarkemmin komission asetuksessa (EY) N:o 960/2008.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Yritykset saivat tiedon kyselystä ja ohjeet vastaamiseen kirjeitse. Itse kysely on toteutettu web-lomakkeella, mutta yrityksillä oli mahdollisuus vastata paperilomakkeella.

Kyselyn piiriin kuuluvat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2002 pääluokat kokonaisuudessaan:
– D teollisuus (15-37),
– F rakentaminen (45),
– G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus (50-52),
– H majoitus ja ravitsemistoiminta (55),
– I kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (60-64),
– K kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (70-74).

Seuraavat pääluokat ovat mukana osin :
– pääluokasta E sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (40),
– pääluokasta O elokuva ja videotoiminta (92.1) , radio ja televisiotoiminta (92.2), uutistoimistot (92.4), rahapeli ja vedonlyöntipalvelu (92.71) ja muut palvelut (93)

Analyysia varten toimialat on ryhmitelty seuraavasti :
1. teollisuus (15-37, 40),
2. rakentaminen (45),
3. moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto sekä polttoaineen vähittäismyynti (50),
4. agentuuritoiminta ja tukkukauppa (51),
5. vähittäiskauppa; kotitaloustavaroiden korjaus (52),
6. majoitus- ja ravitsemistoiminta (55),
7. maaliikenne; putkijohtokuljetus, vesiliikenne, ilmaliikenne, liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot (60-63),
8. posti- ja teleliikenne (64),
9. yritys- ja muut palvelut (70-74, 92.1, 92.2, 92.4, 92.71, 93).

Kyselyn piiriin kuuluvat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 pääluokat:
– D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35),
– E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (36-39),
– C teollisuus (10-33),
– F rakentaminen (41-43),
– G tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (45-47),
– H kuljetus ja varastointi (49-53),
– I majoitus ja ravitsemistoiminta (55-56),
– J informaatio ja viestintä (58-63),
– L kiinteistöalan toiminta (68),
– M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (69-74) (M pois lukien toimiala 75),
– N hallinto- ja tukipalvelutoiminta (77-82),

Analyysia varten toimialat on ryhmitelty seuraavasti :
1. teollisuus (C, D, E),
2. rakentaminen (F),
3. tukkukauppa ja moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa (45-46),
4. vähittäiskauppa (47),
5. kuljetus ja varastointi (H),
6. majoitus- ja ravitsemistoiminta (I),
7. informaatio ja viestintä (J),
8. ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M, pois lukien toimiala 75),
9. hallinto- ja tukipalvelutoiminta ja kiinteistöalan toiminta (N ja L)

Otoskehikkona on Tilastokeskuksen yritysrekisteriin pohjautuvan yritysten rakennetilaston tuotantotietokannan edellä mainittujen toimialojen vähintään viisi henkilöä työllistävät yritykset.

Otoskehikon kaikki vähintään sata henkilöä työllistävät yritykset sisällytettiin kyselyyn. Työntekijämäärältään 5-99 henkilön yritysten osalta käytettiin otantaa. Otanta-asetelmana oli toimialan ja kokoluokan mukaan ositettu yksinkertainen satunnaisotanta.

Saadut vastaukset on korotettu vastaamaan kaikkia tutkittujen toimialojen yli viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä tai suuruusluokittain vastaamaan kaikkia suuruusluokan yrityksiä. Yritysten lukumääriä koskevissa analyyseissä painokertoimena on käytetty kehikon ja vastanneiden yritysten lukumäärien suhdetta ositteittain. Rahamääräisissä analyyseissä painokertoimena on käytetty kokonaisliikevaihdon ja vastanneiden liikevaihdon suhdetta ositteittain. Euromääräisten painokerrointen laskennasta on poistettu eräät sähköisen kaupan suuruuden kannalta ääriarvoiksi katsottavat yritykset. Nämä muodostavat oman jälkiositteensa painokertoimella 1.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Otantatutkimukseen liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Keskeisimmät epävarmuustekijät ovat otantavirhe, mittausvirheet ja vastauskato.

Vastauskato on yksikkökadon osalta otettu huomioon tulosten laskennassa korotuskertoimia käyttämällä (kts. kohta 2 yllä). Korotusten jälkeenkin kato aiheuttaa epävarmuutta mikäli puuttuvien vastausten ominaisuudet ovat oleellisesti erilaiset kuin saatujen vastausten. Kadon vaikutukset estimaatteihin voidaan olettaa pieneksi. Eräkatoon ei pääosin ole tehty korjauksia eli osittain puuttuvia vastauksia ei ole imputoitu muutoin kuin loogisina korjauksina. Imputointia on käytetty muutamassa kysymyksessä, jotka koskevat sen henkilöstön osuutta, jotka käyttävät työsään tietokonetta tai tietokonetta jossa on Internet-yhteys. Imputointi on tällöin tehty kunkin ositteen vastausten mediaanilla.

Otanta-asetelmaan aina liittyvää satunnaisvaihtelua kutsutaan otantavirheeksi. Usein epävarmuutta kuvataan luottamusvälein. Tässä tilastossa luottamusvälit säilyvät varsin pieninä kaikissa julkaistuissa muuttujissa kaikkia yrityksiä koskevissa luvuissa sekä suuruusluokittaisissa luvuissa. Toimialoittaisissa luvuissa luottamusvälit ovat eräillä muuttujilla ja toimialoilla suuret.

Sähköisen kaupan arvoa koskevissa estimaateissa on huomioitava, että ne lasketaan yritysten antamien vastausten perusteella. Yritysten vastaukset ovat usein arvioita, joten sähköisen kaupan arvosta annetut luvut on syytä myös ymmärtää suuruusluokan kertovina arvioina.

Vuoden 2009 kyselyn yhteydessä siirryttiin pääsääntöisesti web-kyselyyn. Tiedonkeruuvälineen muutoksella saattaa olla paikoin pieniä vaikutuksia tietotekniikan käytön yleisyyttä koskeviin tuloksiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto ilmestyy vuosittain. Sähköisen kaupan osalta mittausjaksona on edellinen vuosi. Tietotekniikan käytön osalta viiteajankohtana on suurimmalta osin tilastovuoden tammikuu. Viitejankohdat mainitaan taulukoissa ja kuvioissa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilasto julkaistaan tilaston internet-kotisivulla.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Yritysten tietotekniikan käyttöä ja sähköistä kauppaa koskevaa tilastoa on laadittu vuodesta 1999 lähtien. Tilasto on pääosin vertailukelpoinen vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien vuodesta 2000 alkaen ja vähintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien vuodesta 2001 alkaen. Sähköisen kaupan suuruutta koskeviin lukuihin sisältyy suhteellisen paljon epävarmuutta ja niiden aikasarjavertailun suhteen on oltava varovainen. Sähköisen kaupan suuruutta koskevat luvut alkaen vuoden 2004 tilastosta vuotta 2003 koskien eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin parantuneen kattavuuden vuoksi.

Yritysten tietotekniikan käyttöä koskevat tilastot OECD:n ja EU:n jäsenmaissa ovat hyvin vertailukelpoisia vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä koskien. Kansainvälisissä vertailuissa tulee pääsääntöisesti käyttää vähintään kymmenen hengen yrityksiä koskevia lukuja sillä lukuja vähintään viiden hengen yrityksistä ei ole kaikista maista saatavilla. Sähköisen kaupan arvoa koskeviin lukuihin on kansainvälisissä vertailuissa syytä suhtautua suuntaa antavina lukuina.

Vuoden 2006 kyselyssä lomaketta uudistettiin mm. tuomalla määritelmät ja ohjeet kysymysten yhteyteen entisen alaviitteen tilalta. Tämä uudistus näyttäisi vaikuttaneen Internet-kaupan yleisyyttä koskeviin lukuihin alentavasti. Syynä on todennäköisesti se, että osa vastaajista tulkitsi aiemmin tavanomaisella sähköpostiviestillä saadut tilaukset virheellisesti Internet-kaupaksi. Luvun pienentymistä vuoden 2006 tilastosta alkaen ei siksi tule tulkita Internet-kaupan yleisyyden vähenemiseksi vaan määritelmien mukaisen tuloksen tarkentumiseksi. Vuoden 2009 kyselyn luvut ovat linjassa vuosien 2006-2008 lukujen kanssa normaalin satunnaisvaihtelun puitteissa.

Saatavilla olevien aikasarjojen pituudet vaihtelevat riippuen halutusta tiedosta. Pisimmillään aikasarjoja on saatavilla vuoden 2000 tilastosta alkaen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Internet-kaupan arvosta tuotetaan arvio myös kotitalouksille tehtävän kyselyn pohjalta. Tämä luku on erilainen kuin yrityskyselystä tuotettava luku useista syistä johtuen. Yrityskyselyssä suurin osa Internet-kaupan suuruudesta saadaan yritysten välisestä kaupasta, joka puuttuu kotitalouskyselystä. Vaikka yrityskyselyllä on tuotettu myös arvio Internet-kaupan jakautumisesta yritysten väliseen kauppaan ja kuluttajakauppaan on tämäkin kuluttajakaupan luku erilainen kotitalouskyselyn kanssa seuraavista syistä: yrityskyselyssä raportoidaan yritysten myynti myös ulkomaille ja kotitalouskyselyssä ostot ulkomailta; yrityskyselyssä eivät ole mukana yritykset jotka työllistävät vähemmän kuin 5 henkilöä.


Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 17.12.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2009, Laatuseloste: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.8.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2009/icte_2009_2009-12-17_laa_001_fi.html