8. Julkinen rahoitustuki velka- ja pääomarahoitusta yleisempi rahoitustapa innovaatiotoiminnassa

Innovaatiotoimintaa harjoittavat yritykset hakivat ja saivat sekä pääoma- että velkarahoitusta ei-innovoineita yrityksiä yleisemmin vuosina 2016–2018. Valtaosa pääomarahoitusta hankkineista ja innovaatiotoimintaa harjoittaneista oli käyttänyt pääomarahoitusta kehitystoimintaan. Velkarahoitusta hankkineista ja innovaatiotoimintaa harjoittaneista sen sijaan vain noin puolet oli käyttänyt saamaansa rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan.

Pääoma- tai velkarahoitusta haki ja sai kaikkiaan joka viides tutkimuksen yrityksistä vuosina 2016–2018. Innovaatiotoimintaa ilmoittaneista rahoitusta haki ja sai joka neljäs yritys. Yrityksistä, joilla ei ollut tutkimusjaksolla innovaatiotoimintaa, rahoitusta hakeneiden ja rahoitusta saaneiden osuus oli hieman yli kymmenen prosenttia.

Yleisellä tasolla rahoituksen hankkiminen oli yhtä yleistä eri kokoluokissa, mutta teollisuudessa kaikkein harvemmin rahoitusta hakivat suurimman kokoluokan yritykset, kun taas palvelualoilla pienin rahoitusta hakeneiden osuus oli keskikokoisten yritysten joukossa.

Pääomarahoitusta sai kaikkiaan yhdeksän prosenttia tutkimuksen kaikista yrityksistä – 12 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista ja kolme prosenttia ei-innovoineista. Pääomarahoituksella toimintaansa rahoittaneiden osuus oli sama teollisuudessa ja palvelualoilla.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista joka kymmenes käytti pääomarahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan.

Velkarahoitusta sai innovaatiotutkimuksen kaikista yrityksistä vuosina 2016–2018 kaikkiaan 16 prosenttia – 19 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä ja 11 prosenttia ei-innovoineista yrityksistä. Velkarahoitusta käytettiin yleisemmin teollisuudessa kuin palvelualoilla teollisuudessa velkarahoitusta saaneiden osuuden oltua 21 prosenttia ja palvelualoilla 13 prosenttia.

Pääomarahoituksen lailla noin joka kymmenes innovaatiotoimintaa harjoittaneista käytti velkarahoitusta kehittämistoimintaansa.

Kuvio 9. Pääoma- tai velkarahoitusta saaneet ja rahoituksen käyttö tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan 2016–2018

Kuvio 9. Pääoma- tai velkarahoitusta saaneet ja rahoituksen käyttö tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan 2016–2018

Julkista rahoitustukea sai kaikkiaan joka neljäs tutkimuksen yrityksistä vuosina 2016–2018, ja 18 prosenttia käytti saamaansa rahoitustukea – joko kokonaan tai osittain – tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista julkista rahoitustukea saaneiden osuus oli reilu kolmannes, 37 prosenttia, ja julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaan käyttäneiden osuus 29 prosenttia. Yrityksistä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa, viisi prosenttia sai julkista rahoitustukea toimintaansa.

Julkista rahoitustukea sai selkeästi suurempi osa teollisuuden yrityksistä kuin palvelualojen yrityksistä. Teollisuudessa tukea saaneiden osuus oli 34 prosenttia ja palvelualoilla 17 prosenttia. Teollisuusalojen yrityksistä lähes neljännes, 24 prosenttia, käytti julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaan, palvelualoilla vastaava osuus kymmenen prosenttiyksikköä pienempi, 14 prosenttia.

Kokoluokittain tarkasteltuna julkinen rahoitustuki yleistyi aiempien vuosien tapaan myös vuosina 2016–2018 yrityksen kokoluokan kasvaessa. Tutkimuksen pienimmistä yrityksistä tukea sai 22 prosenttia ja suurimmista 44 prosenttia. Pienimmän kokoluokan yrityksistä innovaatiotoimintaan rahoitusta käytti 27 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Suurimmassa kokoluokassa vastaava osuus oli 48 prosenttia.

Yleisimmin julkinen rahoitustuki yrityksille kanavoituu valtion rahoituksen kautta, kuten Business Finlandin rahoituksena. Kaikista yrityksistä valtion rahoitusta saaneiden osuus oli vuosina 2016–2018 kaikkiaan 17 prosenttia, ja innovaatiotoimintaa harjoittaneista valtion rahoitusta sai noin joka neljäs. Valtaosa rahoitusta saaneista käytti sitä innovaatiotoimintaan.

Paikallis- tai alueviranomaisilta rahoitusta sai vuosina 2016–2018 kuusi prosenttia tutkimuksen kaikista yrityksistä ja yhdeksän prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Tutkimuksen ja innovaatioiden EU Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitusta sai pari prosenttia kaikista yrityksistä ja kolme prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista, ja näistä valtaosa käytti rahoitusta myös innovaatiotoimintaan. Muuta rahoitusta Euroopan unionista sai noin viisi prosenttia yrityksistä, mikä oli kuusi prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Myös tästä osa kohdentui innovaatiotoiminnan rahoittamiseen.

Kuvio 10. Julkista rahoitustukea saaneet ja rahoituksen käyttö tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan 2016–2018

Kuvio 10. Julkista rahoitustukea saaneet ja rahoituksen käyttö tutkimus- ja kehittämistoimintaan tai muuhun innovaatiotoimintaan 2016–2018

Lisätietoja rahoituksesta ja julkisesta tuesta innovaatiotoimintaan toimialoittain ja kokoluokittain

Rahoitus ja julkinen tuki sekä näiden käyttäminen innovaatiotoimintaan toimialaryhmän ja yrityksen kokoluokan mukaan
Rahoitus ja julkinen tuki sekä näiden käyttäminen innovaatiotoimintaan toimialan mukaan

Lähde: Innovaatiotoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 23.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2018, 8. Julkinen rahoitustuki velka- ja pääomarahoitusta yleisempi rahoitustapa innovaatiotoiminnassa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2018/inn_2018_2020-04-23_kat_008_fi.html