Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2018

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Joka toinen vuosi julkaistava innovaatiotoimintatilasto sisältää tietoja vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten innovaatiotoiminnan yleisyydestä ja luonteesta sekä innovaatiotoiminnan menoista ja rakenteesta teollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia yrityksen kehittämis-, rahoitus- ja kaupallistamistoimia, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin - joko tuote- tai liiketoimintaprosesseihin liittyviin prosessi-innovaatioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta lasketaan kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnaksi.Innovaatiotoiminnan lisäksi tutkimus kartoittaa yritysten tietovirtoja ja kehittämispotentiaalia laajemminkin. Tutkimustuloksia julkaistaan pääosin toimialoittain ja yritysten kokoluokan mukaan.

Tutkimus ja tilasto ovat EU-harmonisoituja (Community Innovation Survey CIS), ja ne toteutetaan ja tuotetaan kaikissa EU-maissa.

Innovaatiotoimintatilaston käyttäjiä ovat muun muassa politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa tekevät tahot niin kotimassa kuin kansainvälisesti. Euroopan tilastovirasto Eurostat, kuten myös OECD, käyttää innovaatiotutkimuksen tietoja laajalti. Suomessa keskeisiä innovaatiotilastojen käyttäjiä ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland. Innovaatiotoiminta-mikroaineisto on laajalti käytetty tutkijoiden keskuudessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

1.2 Keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tiedonantajat sekä tietojen kerääjä

Innovaatiotoiminta-tilaston käsitteet perustuvat kansainvälisiin ohjeisiin ja suosituksiin; OECD/Eurostat (2018), Oslo Manual 2018: Guidelines for Collecting, Reporting and Using Data on Innovation,4th Edition, The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECDPublishing, Paris/Eurostat, Luxembourg.https://doi.org/10.1787/9789264304604-en sekä Eurostatin kullekin kyselykierrokselle laatima mallilomake (Harmonised Data Collection HDC).

Edellä mainitun Oslo-manuaalin neljännen version sisältämä käsitteistö poikkeaa monin osin aiemmin käytetyistä innovaatiotutkimuksen käsitteistä.

Innovaatiotoiminta ja -toimet käsittävät kaikki yrityksen kehittämis-, rahoitus- tai kaupallistamistoimet, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin.

Yrityksen innovaatio on uusi tai parannettu tuote tai liiketoimintaprosessi (tai niiden yhdistelmä), joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmista tuotteista tai prosesseista ja jonka yritys on tuonut markkinoille tai ottanut käyttöönsä.

Tuoteinnovaatio on uusi tai parannettu tavara tai palvelu, joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmista tavaroista tai palveluista ja joka on tuotu markkinoille.  

Liiketoimintaprosesseihin liittyvä prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi tai parannettu, yhteen tai useampaan liiketoiminnan osa-alueeseen liittyvä prosessi, joka merkittävästi eroaa yrityksen aiemmista liiketoimintaprosesseista.

Innovoiva yritys raportoi yhdestä tai useammasta innovaatiosta havaintojakson aikana. Yritys voi olla yksin tai yhdessä muiden kanssa vastuussa innovaatiosta.

Innovaatiotoimintaa harjoittava yritys on havaintojaksolla tehnyt toimen tai toimia kehittääkseen tai ottaakseen käyttöön uusia tai parannettuja tuotteita tai liiketoimintaprosesseja. Sekä innovoineet että ei-innovoineet yritykset voivat harjoittaa innovaatiotoimintaa havaintojakson aikana.

Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus TOL 2008 (Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).

Innovaatiotutkimuksen kohteena on aina kolmen vuoden ajanjakso. Tutkimuksen kvalitatiiviset tiedot kerätään kattaen koko kolmen vuoden periodi. Tutkimuksen kvantitatiiviset tiedot (kuten tuoteinnovaatioiden liikevaihto-osuus ja innovaatiomenot) kysytään ainoastaan tutkimusjakson viimeisimmältä vuodelta eli tutkimuksen tilastovuodelta. Tuorein viiteajanjakso on 2016–2018.

Tilastoyksikkö on yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Tietojen kerääjä on Tilastokeskus.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013).

Tilastolain lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja sekä komission asetus (No 995/2012)).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilön yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus TOL 2008):
- Kaivostoiminta ja louhinta (B 05–09)
- Teollisuus (C 10–33)
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35)
- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36–39)
- Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa (46)
- Kuljetus ja varastointi (H 49–53)
- Kustannustoiminta (58)
- Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59)
- Radio- ja televisiotoiminta (60)- Televiestintä (61)
- Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62)
- Tietopalvelutoiminta (63)
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K 64–66)
- Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71)
- Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (72)
- Mainostoiminta ja markkinatutkimus (73)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki otantakehikon vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin ositettu yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala.

Innovaatiotutkimuksen perusjoukko, yritysmäärät ja otantasuhteet, ylipeitto, vastanneet ja vastausaste 2016–2018 kokoluokan mukaann

Toimiala Henkilöstön suuruusluokka Kehikko Kysely Peitto-% Ylipeitto Vastanneet Vastaus-%
Kaikki toimialat 10-49 6 855 2 278 33,2 40 1 346 60,1
50-249 1 625 949 58,4 19 681 73,2
250- 360 360 100,0 3 285 79,8
Yhteensä 8 840 3 587 40,6 62 2 312 65,6
Teollisuus 10-49 2 778 971 35,0 12 602 62,8
50-249 826 496 60,0 9 355 72,9
250- 204 204 100,0 1 167 82,3
Yhteensä 3 808 1 671 43,9 22 1 124 68,2
Palvelut 10-49 4 077 1 307 32,1 28 744 58,2
50-249 799 453 56,7 10 326 73,6
250- 156 156 100,0 2 118 76,6
Yhteensä 5 032 1 916 38,1 40 1 188 63,3

Innovaatiotutkimuksen perusjoukko, yritysmäärät ja otantasuhteet, ylipeitto, vastanneet ja vastausaste 2016–2018 toimialoittain

Toimiala Kehikko Kysely Peitto-%/ Ylipeitto Vastanneet Vastausaste, %
B Kaivostoiminta ja louhinta 74 43 58,1 0 30 69,8
C10-11 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 357 154 43,1 3 96 63,6
C13 Tekstiilien valmistus 42 22 52,4 0 10 45,5
C14 Vaatteiden valmistus 35 20 57,1 1 14 73,7
C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 12 11 91,7 2 6 66,7
C16 Sahatavara, puu, korkkituotteet 246 98 39,8 0 62 63,3
C17 Paperi, paperi- ja kartonkituotteet 76 48 63,2 0 39 81,3
C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 101 44 43,6 2 28 66,7
C19-20 Koksi, jalostetut öljytuotteet, kemikaalit, kemialliset tuotteet 104 58 55,8 1 51 89,5
C21 Lääkeaineet ja lääkkeiden valmistus 15 15 100,0 0 9 60,0
C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 175 75 42,9 1 56 75,7
C23 Muut ei-metalliset mineraalituotteet 146 66 45,2 0 45 68,2
C24 Metallien jalostus 59 37 62,7 0 31 83,8
C25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet) 789 275 34,9 5 172 63,7
C26 Tietoneet, elektroniset ja optiset tuotteet 148 70 47,3 2 49 72,1
C27 Sähkölaitteiden valmistus 140 65 46,4 0 48 73,8
C28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 419 178 42,5 0 113 63,5
C29 Moottoriajoneuvot, perä- ja puoliperävaunut 74 39 52,7 0 28 71,8
C30 Muiden kulkuneuvojen valmistus 62 34 54,8 0 23 67,6
C31 Huonekalujen valmistus 116 48 41,4 0 33 68,8
C32 Muu valmistus 66 30 45,5 0 20 66,7
C33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 218 85 39,0 4 53 65,4
D35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäädytys 167 72 43,1 0 57 79,2
E36 Veden otto, puhdistus ja jakelu 49 25 51,0 0 17 68,0
E37-39 Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja kierrätys, ympäristönhuoltopalvelut 118 59 50,0 1 34 58,6
G46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot, ja -pöyrät) 1 260 436 34,6 4 282 65,3
H49-51 Liikenne 1 069 380 35,5 5 184 49,1
H52 Varastointija liikennettä palveleva toiminta 295 121 41,0 1 90 75,0
H53 Posti- ja kuriiritoiminta 54 30 55,6 0 21 70,0
J58 Kustannustoiminta 133 61 45,9 2 39 66,1
J59 Elokuva- video- ja tv-tuotanto, äänitteiden kust. 62 29 46,8 0 14 48,3
J60 Radio- ja televisiotoiminta 11 10 90,9 0 6 60,0
J61 Televiestintä 65 33 50,8 2 22 71,0
J62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 749 277 37,0 10 163 61,0
J63 Tietopalvelutoiminta 78 38 48,7 1 23 62,2
K64 Rahoituspalvelut 218 91 41,7 3 73 83,0
K65 Vakuutustoiminta 52 35 67,3 1 31 91,2
K66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta 105 47 44,8 0 33 70,2
M71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; testaus, analysointi 622 227 36,5 7 153 69,5
M72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen 75 33 44,0 1 21 65,6
M73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 184 68 37,0 3 33 50,8

Tutkimuksen tiedot kerättiin Eurostatin kehittämän mallin mukaan laaditulla lomakkeella. Kysely sisälsi myös kansalliseen tietotarpeeseen perustuvia kysymyksiä datan ja digitalisaation merkityksestä ja yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisestä yhteistyöstä.

Tiedonkeruu toteutettiin loppuvuodesta 2019. Pääasiallisin tietojen toimitustapa oli sähköinen lomake, jonka lisäksi yritysten oli mahdollista antaa vastauksensa myös paperilomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli kokonaisuudessaan 65,6.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Kyselyn tiedot korotettiin perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella, kvantitatiivisille muuttujille käytettiin liikevaihtokerrointa. Konsernien sekä yritysten, joiden osuus toimialan vastanneiden liikevaihdosta oli yli puolet, kerroin sai arvon yksi.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on mahdollista määritellä vain yleisellä tasolla. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa. Mahdollisen mittausvirheen laajuudesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkaa arviota.

Innovaatiomenojen määrittely ja mittaaminen on erityisen haasteellista. Ne joudutaan usein ilmoittamaan arvionvaraiseen harkintaan perustuen, koska niitä ei sellaisenaan välttämättä seurata yritysten järjestelmissä – etenkään muiden kuin t&k-erien osalta. Suomessa yritykset ilmoittavat muita innovaatiomenoja kuin t&k-menoja suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi yritysten investointitietoihin. Innovaatiomenoihin tulee täten suhtautua varauksella niihin liittyvien mittausongelmien vuoksi.

Mittausvirhettä saattaa sisältyä erityisesti myös ensimmäistä kertaa kysyttäviin kysymyksiin. Innovaatiotoiminta 2018 -kysely uudistui sisällöllisesti merkittävästi ja kysymykset koskivat aiempaa laajemmin myös yrityksiä, jotka eivät harjoittaneet innovaatiotoimintaa viiteajanjaksolla.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tutkimuksen tulokset valmistuivat EU-regulaation määräajassa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla http://tilastokeskus.fi/til/inn/index.html . Lisäksi Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tutkimuksen tiedot ovat vain osin vertailukelpoisia aiempien innovaatiotutkimusten tulosten kanssa.

Yleisesti aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset. Tutkimuksen sisältö vaihtuu osittain joka kierroksella.

Tuorein tutkimus poikkeaa sisällöllisesti merkittävällä tavalla aiemmista tutkimuksista. Pääosin vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin ovat innovaatiotoimintaa kuvaavat perusindikaattorit innovaatioiden käyttöönotosta, niiden kehittäjistä, innovaatiotoiminnan yleisyydestä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä osin myös innovaatiotoimintaan liittyvät yhteistyökumppanit tai innovaatiotoimintaa haitanneet tekijät.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on sovellettu myös uudistettua käsitteistöä, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Käytetyt määritelmät ja rajaukset kuvataan tilastotietojen ohessa ja näillä internetsivuilla.


Lähde: Innovaatiotoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko


Päivitetty 23.4.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2018, Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/inn/2018/inn_2018_2020-04-23_laa_001_fi.html