Julkaistu: 27.9.2019

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 0,2 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,7 miljardia vuoden 2019 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 1,0 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonanto pieneni 0,2 miljardilla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,5 prosenttia. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 1,8 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 16,2 miljardia euroa ja kokonaismenot 15,5 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 4,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot kasvoivat 4,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion ylijäämä oli 0,7 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 12,6 miljardia euroa. Edellisen vuoden neljännekseen verrattuna, ne pienenivät 2,9 prosenttia. Tuloista nousua oli omaisuustuloissa. Tuloista puolestaan pieneni eniten markkinatuotos. Vuoden toisella neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 13,0 miljardia euroa. Ne kasvoivat 2,8 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli muussa välituotekäytössä ja kiinteän pääoman bruttomuodostuksessa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 0,7 miljardia euroa ja oli 0,5 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 8,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,1 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa eli 7,9 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,3 miljardia euroa eli 4,8 prosenttia. Tulosta eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi noin 0,3 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden, ollen 1,2 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 4,8 miljardia euroa. Tulot nousivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 4,2 prosenttia. Tulot nousivat valtiolta saatujen tulonsiirtojen kasvun vuoksi, vaikka saadut sosiaaliturvamaksut olivat laskussa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,5 miljardia euroa ja ne laskivat vuodentakaisesta neljänneksestä 2,6 prosenttia. Maksettujen rahamääräisten sosiaalietuuksien summa laski 4,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli toisella vuosineljänneksellä 332 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot pienenivät 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot kasvoivat 2,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot pienenivät 2.0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat 0,1 prosenttia toisella neljänneksellä.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,9 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 5,4 prosenttia ja kokonaismenot laskivat 0,7 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 23.09.2019 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 20.12.2019.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2 neljännes 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Meri Ruuskanen 050 505 3186, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (439,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 27.09.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jtume/2019/02/jtume_2019_02_2019-09-27_tie_001_fi.html