Julkaistu: 29.6.2017

Julkisyhteisöjen velka kasvoi hieman vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen lopussa 136,6 miljardia euroa. Kasvua edelliseen neljännekseen oli 0,5 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 0,7 miljardilla eurolla. Velan kasvu johtui pääasiassa valtion joukkovelkakirjalainojen nettomääräisesti yhteensä 4,4 miljardin euron emissioista. Maaliskuun lopussa valtion joukkovelkakirjalainoja oli liikkeellä 102,9 miljardin euron nimellisarvosta. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä väheni ensimmäisen neljänneksen aikana kuoletuksien myötä nettomääräisesti 3,3 miljardia euroa. Lisäksi sekä valtionhallintosektorin velkaan luettavat käteistalletukset että lyhytaikaiset lainat vähenivät yhteensä 0,4 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen ja paikallishallintosektorin yhteenlaskettu velka pysyi lähes vuoden 2016 lopun tasolla.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi edellä mainitun väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Valtion takaukset -tilaston julkaiseminen erillisenä tilastona päättyi maaliskuussa 2017. Tästä lähtien näitä tietoja julkaistaan Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilastossa ja tiedot löytyvät tilaston kotisivulla osiosta Taulukot. Ensimmäiset uudessa paikassa julkaistavat tiedot koskevat vuoden 2017 ensimmäistä neljännestä. Valtion takaustietoihin sisältyvät sellaiset takaukset, joista valtio vastaa tai joita annetaan sen puolesta. Tämä poikkeaa muusta tilastosta siinä, että tiedot sisältävät vain valtion vastuulla olevat annetut takaukset. Muista julkisyhteisöistä myös paikallishallintosektori antaa Suomessa takauksia, mutta ne eivät ole tämän tilaston piirissä.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (230,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 29.6.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.7.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2017/01/jyev_2017_01_2017-06-29_tie_001_fi.html

Jaa