Laatuseloste, Suomen kansalaisuuden saamiset 2019

1. Tilastotietojen relevanssi

Väestötietojärjestelmän tietojen ylläpidosta vastaavat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Tietojen rekisteröinti perustuu kuntien, kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin. Pääosa väestötietojärjestelmän tiedoista saadaan suoraan viranomaisilta, esimerkiksi sairaalat lähettävät syntymä- ja kuolintietoja, ja seurakunnat ilmoittavat kastetun lapsen nimitiedot suoraan väestötietojärjestelmään sähköisenä tiedonsiirtona omasta järjestelmästään. Viranomaisten lisäksi tietoja tulee myös kansalaisilta, yleisin tapa on muuton yhteydessä tehtävä muuttoilmoitus.

Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin ja ulkomaalaisten osoitteiden päivityspyynnöin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia on odotettu seuraavan tammikuun viimeiseen päivään asti.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1808-19).

Kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta ja asuinpaikka merkitään väestötietojärjestelmään. Kotikunta on kunta, jossa henkilö asuu tai se, jota hän pitää kotikuntanaan asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta tai johon hänellä on em. seikkojen perusteella kiinteä yhteys (Kotikuntalaki 201/1994.) Väestötietojärjestelmässä väestö jaetaan läsnä- ja poissaoleviin. Läsnäolevia ovat kaikki maassa vakinaisesti asuvat henkilöt. He ovat joko Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Poissaolevaan väestöön siirretään Suomen kansalainen, joka muuttaessaan on ilmoittanut olevansa vähintään vuoden poissa Suomesta. Poikkeuksen muodostavat ne Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 201/1994). Väestönmuutostilastoa laadittaessa on otettu huomioon vain tapahtumahetkellä läsnäolevien väestönmuutokset.

Henkilön siirtyminen muualta Suomeen luetaan mukaan väestötilastoon, jos hänen muuttoilmoituksella kotipaikakseen ilmoittama asuinpaikka myöhemmin hyväksytään hänen vakinaiseksi asuinpaikakseen. Vähintään Kahden vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on yleensä edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Yhden vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu riittää edellytykseksi Suomen väestöön kirjautumiseen, jos on kyseessä EU-maiden kansalainen ja hän on asunut maassa vuoden ennen em. oleskelua. Perustellusta pyynnöstä ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan tallentaa myös lyhyen oleskelun jälkeen, jos hänellä esim. on kotikuntalaissa tarkoitettu tilapäinen asuinpaikka Suomessa ja tallentaminen on tarpeen työskentelyyn tai vastaavaan olosuhteeseen liittyvien oikeuksien toteutumisen vuoksi (laki 661/2009).

Kansalaisuus

Kansalaisuudella tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön ja valtion suhdetta sekä niiden keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden periytymisperiaatteen mukaan, jos lapsen äiti on Suomen kansalainen tai isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa. Alle 12-vuotias adoptiolapsi, jonka adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen, saa Suomen kansalaisuuden automaattisesti adoption perusteella siitä lukien, kun adoptio on Suomessa pätevä.

Maahanmuuttovirasto päättää Suomen kansalaisuuden saamisesta ja voi myöntää kansalaisuuden joko ilmoituksesta tai hakemuksesta. Sekä hakemus- että ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneet sisältyvät kansalaisuuden saaneiden tilastoon. Ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on ollut poikkeuksellisen suuri vuosina 2004-2008.

Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (ks. Kansalaisuuslaki, 359/2003). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut maahan.

Kansalaisuusluokituksessa käytetään ISO 3166 –standardia.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto saa tietoja väestönmuutoksista seurakunnilta, postilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Digi- ja väestötietovirasto vie myös joskus kansalaisuudeksi Suomen pyynnöstä vanhempien tietojen perusteella, jos nämä muuttuvat siten, että lapsen kansalaisuuden saamisen kriteerit täyttyvät. Tilastokeskus saa väestötietojärjestelmästä väestönmuutostiedot viikoittain.

Tilastokeskus on odottanut tietoja tilastovuoden väestönmuutoksista seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti. Tämän jälkeen ilmoitetut tiedot tilastovuoden ja edellisten vuosien väestönmuutoksista sisältyvät seuraavan tilastovuoden aineistoon.

Tilastovuodesta 2018 lähtien väestönmuutosaineistojen sisältämiin taustatietoihin odotetaan täydennyksiä tai korjauksia tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka. Tammikuun lopussa todettu tapausten kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu, vaan tietojen täydennysten ja korjausten tarkoituksena on parantaa aineiston laatua.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Yleisesti ottaen Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus on annettu Suomessa vakituisesti asuville henkilöille. Yli kolme kuukautta tilapäisesti Suomessa asuvat saavat myös halutessaan henkilötunnuksen. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.

Digi- ja väestötietovirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Digi- ja väestötietovirasto poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Lopulliset väestönmuutostilastot julkistetaan vuosittain huhti-toukokuussa lukuun ottamatta kuolleena syntyneitä, jotka julkistetaan syyskuussa. Aluejakona on vuodesta 1999 lähtien käytetty tilastovuotta seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väestönmuutoksista ennen yhdistymistä on saatavilla vuodesta 2003.

Väestön ennakkotilasto julkaistaan neljännesvuosittain aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla. Kuukauden yhteenvetotiedot väestönmuutoksista ja väkiluvusta ovat saatavilla ilmaiseksi aina kolme viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen. Kunnittaisia ennakollisia väestönmuutostietoja on saatavilla maksullisena palveluna kuukausittain ja ilmaiseksi neljännesvuosittain.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Väestön ja väestönmuutosten perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen veloituksettomassa tietopalvelussa internetissä osoitteessa:

http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html

Väestötilastoja vuodesta 1750 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria palveluun:

Väestörakenne-ja väestönmuutokset-julkaisuja Doriassa
Väestölaskenta-julkaisuja Doriassa

Maksullisessa sähköisessä tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä ja väestönmuutoksista mm. kunnan osa-alueittain. Palvelusta saa lähempiä tietoja osoitteesta:

http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vertailtavissa olevia alueellisia väestönmuutosaikasarjoja on saatavissa maksuttomasti vuodesta 1990 lähtien. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty.

Maahanmuuttoviraston luvut Suomen kansalaisuuden saaneista on laadittu maailman eri valtioissa vakituisesti asuvista henkilöistä, kun taas Tilastokeskus laatii ko. tilaston Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät osoitteesta:

http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index.html

Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa osoitteessa

http://tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/ktk/vt/index.html

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Joonas Toivola 029 551 3355, Katariina Heikkilä 029 551 3638, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 7.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen kansalaisuuden saamiset [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-7142. 2019, Laatuseloste, Suomen kansalaisuuden saamiset 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kans/2019/kans_2019_2020-05-07_laa_001_fi.html