Julkaistu: 27.1.2014
Kuluttajien näkemykset yleisestä taloudesta kohentuivat
Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 9,9, kun se joulukuussa oli 7,2 ja marraskuussa 6,4. Luottamus talouteen oli tammikuussa vahvempi kuin vuosi sitten (4,5), mutta edelleen hieman heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,2). Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2. - 20. tammikuuta 1 322 Suomessa asuvaa henkilöä.
Kuluttajien luottamusindikaattori
Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta sekä työllisyyskehityksestä paranivat tammikuussa selvästi joulukuuhun verrattuna. Sen sijaan arviot omista säästämismahdollisuuksista heikkenivät, mutta olivat edelleen valoisat. Kuluttajien näkemykset omasta taloudesta pysyivät lähes ennallaan ollen edelleen varovaiset.
Vaikka odotukset yleisestä työllisyyskehityksestä paranivat tammikuussa, pysyi työllisten kokema omakohtainen työttömyysuhka ennallaan joulukuuhun verrattuna. Kuluttajat pitivät ajankohtaa tammikuussa otollisempana lainanotolle kuin kestotavaroiden ostamiselle tai säästämiselle.
Oma ja Suomen talous
Tammikuussa 39 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 21 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 31 ja 29 prosenttia ja vuosi sitten tammikuussa 29 ja 32 prosenttia.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 14 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten nämä osuudet olivat 23 ja 15 prosenttia kuluttajista.
Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua
Työttömyys ja inflaatio
Kuluttajista 17 prosenttia odotti tammikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 47 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 15 ja 55 prosenttia ja vuosi sitten tammikuussa 14 ja 59 prosenttia.
Tammikuussa 9 prosenttia työllisistä uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 25 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 44 prosenttia arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja 21 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.
Kuluttajat arvioivat tammikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 2,7 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,3 prosenttia.
Kestotavaroiden ostaminen
Kuluttajista 43 prosenttia piti tammikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vuoden sisällä 15 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Kotitalouksista 19 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen vuoden sisällä.
Säästäminen ja lainanotto
Tammikuussa 56 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 64 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 76 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Etupäässä säästetään pahanpäivän ja vanhuuden varalle sekä lomanviettoa varten. Suosittujen määräaikais- tai sijoitustilien jälkeen tavallisimpia sijoituskohteita ovat vakuutukset sekä sijoitusrahastot.
Lainan ottamisen arvioi tammikuussa kannattavaksi 60 prosenttia kuluttajista. Tammikuussa 11 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Kuluttajien näkemykset taloudesta
Keskiarvo 10/1995- | Maksimi 10/1995- | Minimi 10/1995- | 01/2013 | 12/2013 | 01/2014 | Näkymä | |
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 | 12,2 | 22,9 | -6,5 | 4,5 | 7,2 | 9,9 | - |
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | 8,6 | 14,1 | 2,3 | 5,5 | 6,0 | 7,3 | - |
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | 3,5 | 25,3 | -27,1 | -3,3 | -0,8 | 7,3 | + |
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) | 2,3 | 4,6 | 0,6 | 2,9 | 2,5 | 2,7 | |
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | -1,9 | 27,6 | -51,1 | -25,8 | -22,3 | -16,8 | - |
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) | -0,2 | 7,6 | -18,8 | -8,2 | -9,2 | -9,9 | -- |
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) | 18,8 | 41,8 | -14,2 | 4,9 | 5,2 | 12,9 | - |
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) | 11,3 | 36,8 | -19,6 | 10,9 | 5,1 | 8,8 | +/- |
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) | 17,1 | 42,0 | -47,1 | 10,1 | 14,0 | 15,2 | +/- |
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) | 38,6 | 52,2 | 10,9 | 41,5 | 46,0 | 41,9 | + |
Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.
Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, +/- Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.
Tutkimuksen perusjoukko ja otos
Kuluttajabarometrin perusjoukkoon kuuluu 4,4 miljoonaa 15–84-vuotiasta henkilöä ja heidän 2,6 miljoonaa kotitalouttaan Suomessa. Perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla tammikuusta 2012 alkaen. Tutkimuksen brutto-otoskoko on kuukausittain 2 350 henkilöä (aiemmin 2 200 henkilöä).
Tammikuussa kuluttajabarometrin vastauskato oli 43,7 prosenttia. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan.
Perusjoukon laajennuksen eli 75–84-vuotiaiden henkilöiden vastausten arvioidaan heikentäneen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa runsaalla yhdellä yksiköllä tammikuusta 2012 alkaen. Pääasiassa tämä on johtunut yhden osatekijän, kotitalouden säästämismahdollisuuksien saldoluvun laskusta. Perusjoukon laajennus on lisäksi vaikuttanut jonkin verran kodintekniikan omistusta koskeviin tuloksiin.
EU-tulokset
Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results; http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm
Lähde: Kuluttajabarometri 2014, tammikuu. Tilastokeskus
Lisätietoja: Tara Junes 09 1734 3503, Pertti Kangassalo 09 1734 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (471,7 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Kuluttajabarometrin menetelmä (27.1.2014)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori (27.1.2014)
- Liitekuvio 2. Mikro- ja makrotalouden indikaattorit (27.1.2014)
- Liitekuvio 3. Oma talous (27.1.2014)
- Liitekuvio 4. Suomen talous (27.1.2014)
- Liitekuvio 5. Inflaatio (27.1.2014)
- Liitekuvio 6. Työttömyys (27.1.2014)
- Liitekuvio 7. Ajankohdan otollisuus (27.1.2014)
- Liitekuvio 8. Kotitalouden rahatilanne (27.1.2014)
- Liitekuvio 9. Kotitalouden lainanottoaikomus, 12 kk:n sisällä (27.1.2014)
- Liitekuvio 10. Rahankäyttö kestotavaroihin, seur. 12 kk vs ed. 12 kk (27.1.2014)
- Liitekuvio 11. Kotitalouden ostoaikomukset, 12 kk:n sisällä (27.1.2014)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kuluttajabarometri (27.1.2014)
Päivitetty 27.1.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. tammikuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/2014/01/kbar_2014_01_2014-01-27_tie_001_fi.html