Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajabarometri 2017, huhtikuu

Julkaistu: 27.1.2017

Kuluttajien luottamus vahvistui yhä tammikuussa

Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 21,0, kun se joulukuussa oli 19,5 ja marraskuussa 17,6. Luottamus talouteen oli viimeksi yhtä vahvaa yli kuusi vuotta sitten syksyllä 2010. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 8,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 2.–19. tammikuuta 1 217 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä yleisestä työttömyydestä paranivat tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Arvio kotitalouden säästämismahdollisuuksista pysyi ennallaan. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kaikki osatekijät vahvistuivat tammikuussa selvästi.

Tammikuussa kuluttajien näkemys Suomen taloudesta oli hyvin valoisa ja arvio myös työttömyyskehityksestä optimistinen. Samoin oli odotus kuluttajan omasta taloudesta jälleen myönteinen. Taloutensa säästämismahdollisuuksia seuraavan 12 kuukauden aikana kuluttajat pitivät hyvinä.

Kuluttajat pitivät tammikuussa ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle ja varsinkin lainanotolle, mutta ei niinkään säästämiselle. Työllisten kuluttajien kokema omakohtainen työttömyyden uhka väheni selvästi tammikuussa.

Oma ja Suomen talous

Tammikuussa 49 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 14 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 45 ja 15 prosenttia ja vuosi sitten tammikuussa 37 ja 25 prosenttia.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 29 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 27 ja 13 prosenttia ja vuosi sitten 24 ja 13 prosenttia.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Työttömyys ja inflaatio

Kuluttajista 41 prosenttia odotti tammikuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 22 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat joulukuussa 37 ja 23 prosenttia ja vuosi sitten synkät 15 ja 48 prosenttia.

Työllisistä 14 prosenttia uskoi tammikuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 13 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä 25 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat arvioivat tammikuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia. Kuluttajat arvioivat inflaation tällä hetkellä olevan 1,3 prosenttia. Viime vuoden tammikuussa arvio oli selvästi alempi, 0,5 prosenttia.

Kestotavaroiden ostaminen

Kuluttajista 49 prosenttia piti tammikuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat edelleen maltilliset. Kotitalouksista 17 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton ja 7 prosenttia asunnon vuoden sisällä. Tammikuussa 18 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

Säästäminen ja lainanotto

Tammikuussa 57 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 68 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 79 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Pitkällä ajalla keskimäärin ovat säästävien kotitalouksien osuudet 60 ja 74 prosenttia. Tammikuussa aiottiin säästää etupäässä pahanpäivän varalle tai lomamatkaa varten. Erilaisten pankkitilien jälkeen eniten suunniteltuja sijoituskohteita olivat sijoitusrahastot.

Lainan ottamisen arvioi tammikuussa kannattavaksi 73 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Kotitalouksista kuitenkin tavanomaista harvempi eli 12 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Tammikuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Pohjois-Suomessa. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät olivat optimistisimpia. Vähiten myönteisesti talouskehitystä arvioivat työttömät. Tarkempaa luokiteltua tietoa pdf-taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).

Kuluttajien näkemykset taloudesta

  Keskiarvo 10/1995- Maksimi 10/1995- Minimi 10/1995- 01/2016 12/2016 01/2017 Näkymä
A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 11,8 22,9 -6,5 8,2 19,5 21,0 ++
B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 8,3 14,1 2,3 6,3 8,4 9,4 +
B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) 3,3 25,3 -27,1 3,7 14,9 17,3 ++
B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) 2,2 4,6 0,6 1,4 1,6 1,7  
B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) -4,0 27,6 -51,1 -18,7 6,3 9,7 +
B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) -1,4 7,6 -18,8 -5,2 -0,8 2,1 +
C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) 18,4 41,8 -14,2 25,3 21,1 25,2 +
C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) 10,3 36,8 -19,6 3,4 4,0 10,4 =
C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) 17,5 42,0 -47,1 25,1 27,7 31,2 +
D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) 39,5 52,2 10,9 41,5 48,5 47,7 +

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .


Lähde: Kuluttajabarometri 2017, tammikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (476,7 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.1.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajabarometri [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-864X. tammikuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2017/01/kbar_2017_01_2017-01-27_tie_001_fi.html

Jaa