Julkaistu: 27.1.2020

Kuluttajien luottamus suunnilleen ennallaan tammikuussa

Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa -4,6, kun se joulukuussa oli -4,2 ja marraskuussa -5,0. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon -2,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. tammikuuta 1 063 Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamus -tilaston vuodesta 1995 alkavat pitkät aikasarjat on julkaistu uudestaan tasokorjattuina ja tarkistettuina joulu-tammikuun aikana: tietokantataulukko ja kuviot . Tasokorjauksesta kerrotaan tarkemmin julkistuksen katsausosiossa .

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä arviot kuluttajan oman talouden nykytilasta ja rahankäytöstä kestotavaroihin heikkenivät hieman tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset oman ja Suomen talouden lähitulevaisuudesta paranivat aavistuksen. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät heikkenivät, lukuun ottamatta vuodessa lisääntyneitä rahankäyttöaikeita.

Tammikuussa kuluttajien kuva omasta taloudestaan oli kaikkiaan hyvä, kun taas näkemykset rahankäytöstä ja varsinkin Suomen talouskehityksestä heikot.

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua

Kuluttajien näkemys työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa oli tammikuussa pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Sama päti työllisten kuluttajien kokemaan työttömyyden uhkaan omalla kohdalla.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat tammikuussa hyväksi. Ajankohtaa pidettiin yleisesti otollisena lainanotolle, samoin säästämiselle, mutta ei niinkään kestotavaroiden ostamiselle.

Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä

Tammikuussa luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori 1,9) ja heikointa muualla Etelä-Suomessa (-9,3). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (3,2). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat tammikuussa työttömät (-14,7) ja eläkeläiset (-13,3).

Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista .

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla: Lehdistötiedotteet .

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (ks. Laatuseloste ). Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.


Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, tammikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (498,9 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.1.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. tammikuu 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.2.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kbar/2020/01/kbar_2020_01_2020-01-27_tie_001_fi.html