Julkaistu: 12.3.2020

Koulutuksen keskeytti 5,4 prosenttia opiskelijoista

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen kasvoi hivenen lukuvuonna 2017/2018 edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Opiskelijoista 5,4 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,2, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 8,7, ammattikorkeakoulukoulutuksessa (ammattikorkeakoulututkinnot) 7,1 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) 5,9 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2008/2009–2017/2018, %

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2008/2009–2017/2018, %

Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen lisääntyi usean vuoden vähenemisen tai ennallaan pysyminen jälkeen. Määrä oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä lukuvuotena. Lukiokoulutuksessa keskeyttäminen kasvoi hieman ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa väheni hieman. Yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen pysyi ennallaan edellislukuvuoteen verrattuna.

Tässä tilastossa keskeyttämistä tarkastellaan monesta näkökulmasta. Koulutuksen voi keskeyttää esimerkiksi omalla koulutusalallaan omalla koulutussektorilla, mutta jatkaa toisella koulutusalalla joko omalla tai toisella koulutussektorilla. Tai vastaavasti alueittain tarkasteltuna; koulutuksen voi keskeyttää omalla koulutussektorillaan omassa maakunnassa, mutta jatkaa toisessa maakunnassa joko omalla tai toisella koulutussektorilla.

Miehet keskeyttivät naisia useammin

Miehet keskeyttivät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 6,4 prosenttia ja naisista 4,4 prosenttia lukuvuonna 2017/2018. Koulutussektoria naiset vaihtoivat hieman enemmän kuin miehet. Miehet keskeyttivät useimmin ammattikorkeakoulukoulutuksen (9,0 prosenttia), naiset ammatillisen koulutuksen (9,0 prosenttia). Ammatillisen koulutuksen koulutussektorilla opiskelleet naiset ja miehet keskeyttivät tutkintoon johtavat opintonsa kokonaan yhtä usein (7,9 prosenttia).

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen sukupuolen ja koulutussektorin mukaan lukuvuonna 2017/2018 1)

Sukupuoli / koulutussektori Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä 20.9.2017 Keskeytti omassa koulutus- sektorissaan Vaihtoi koulutus- sektoria Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen
lkm % % %
Yhteensä 468 977 6,3 0,9 5,4
Miehet ja naiset Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 96 745 3,2 1,5 1,7
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 111 002 8,7 0,8 7,9
Ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 127 565 7,1 1,0 6,1
Yliopistokoulutus
(alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)
133 665 5,9 0,6 5,3
Miehet Yhteensä 227 332 7,3 0,9 6,4
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 40 815 3,6 1,5 2,1
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 62 461 8,5 0,5 7,9
Ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 61 771 9,0 1,1 7,9
Yliopistokoulutus
(alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)
62 285 6,8 0,7 6,1
Naiset Yhteensä 241 645 5,4 1,0 4,4
Lukiokoulutus (nuorille suunnattu) 55 930 2,9 1,5 1,4
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu) 48 541 9,0 1,1 7,9
Ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot) 65 794 5,3 0,8 4,4
Yliopistokoulutus
(alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)
71 380 5,1 0,6 4,5
1) Keskeyttämisen laskennassa käytetyt opiskelijamäärät poikkeavat kokonaisopiskelijamääristä, koska aineistosta on jouduttu poistamaan osa opiskelijoista (ks. laatuseloste).

Koulutussektorit ja koulutusaloilla keskeyttäminen

Lukuvuonna 2017/2018 eniten keskeytettiin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla (12,0 prosenttia) ja luonnontieteissä (11,9 prosenttia), ja vähinten yleissivistävässä koulutuksessa (3,2 prosenttia) sekä kasvatusaloilla (5,3 prosenttia). Eri koulutussektoreilla keskeyttäminen painottuu eri koulutusaloille.

Nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (20,6 prosenttia) ja ICT-alalla (13,9 prosenttia), sekä pienintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla (9,2 prosenttia). (Ks. lähemmin liitetaulukko 2.) Tarkemmalla koulutusalan luokituksella tarkasteltaessa tilanne hieman muuttuu; keskeyttäminen oli yleisintä kielissä (26,8 prosenttia), kalataloudessa (20,7 prosenttia) ja ympäristöaloilla (20,6 prosenttia) sekä vähäisintä metsätaloudessa (6,8 prosenttia) sekä kaupan ja hallinnon koulutusalalla (9,2 prosenttia).

Ammattikorkeakoulukoulutuksessa keskeyttäminen oli yleisintä luonnontieteissä (14,2 prosenttia) ja ICT-alalla (12,2 prosenttia). Yliopistokoulutuksessa keskeytettiin eniten luonnontieteissä (11,7 prosenttia) ja ICT-alalla (10,7 prosenttia). Luonnontieteissä kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen (6,6 prosenttia) oli pienempää kuin ICT-alalla (8,4 prosenttia), koska alalta siirryttiin toiselle yliopiston koulutusalalle tai kokonaan eri koulutussektorille useammin kuin ICT:stä.

Sekä ammattikorkeakoulukoulutuksessa että yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen oli pienintä terveys- ja hyvinvointialoilla, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 4,9 prosenttia ja yliopistokoulutuksessa 3,2 prosenttia.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa käytetään koulutusaloittaisen keskeyttämisen tarkastelussa Kansallista koulutusluokitusta 2016. Keskeyttämisluvut on laskettu Kansallisen koulutusluokituksen tasoille 1 ja 2. Aiempien vuosien taulukoissa käytettiin Opetushallinnon koulutusala- ja opintoalaluokituksia. Ne löytyvät nykyisin arkistointikannasta.

Tilaston tietokantataulukoissa on tietoa koulutuksen keskeyttämisestä koulutussektoreittain eri koulutusaloilla ja maakunnissa.

Muita keskeyttämistietoja

Vuonna 2018 neljän kuukauden koeajalla oppisopimuskoulutuksen keskeytti 595 opiskelijaa, mikä on 1,0 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Koeajan jälkeen keskeyttäneitä oli 2 352 eli 4,1 prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista. Kaikkiaan oppisopimuskoulutusopiskelijoita oli 57 398 vuonna 2018.

Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna 2018/2019 yhteensä 443. Oppivelvollisuutensa kevätlukukaudella kokonaan laiminlyöneitä oli 91 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 352. Kaikista koulupudokkaista 43 prosenttia oli tyttöjä. Oppivelvollisuutensa laiminlyöneistä tyttöjä oli 41 ja ilman peruskoulun päättötodistusta eronneista 150.

Koulutuksen keskeyttämisen laskeminen

Tässä tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2017/2018 on saatu seuraamalla syyskuussa 2017 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2018. Mikäli henkilö ei suorittanut tutkintoa tai jatkanut opiskeluaan tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Tarkemmin keskeyttämisen laskenta, ml. perusjoukon määrittely, on selostettu laatuselosteessa.

Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Opiskelijoiden työssäkäynti.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.3.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-9280. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.8.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2018/kkesk_2018_2020-03-12_tie_001_fi.html