Julkaistu: 12.12.2019

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen järjestäminen väheni vuonna 2018

Korjattu 18.12.2019. Korjatut kohdat on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtamatonta ammatillista lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta järjestettiin oppilaitoksissa vuonna 2018 selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Ammatillisen lisäkoulutuksen vähenemiseen vaikuttivat lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus koulutustyypeittäin vuonna 2018

Koulutustyyppi Osallistumis-
tapauksia
(brutto)
Osallistumis-
tapausten
muutos
2017–2018, %
Naisia % Opetustunteja Opetustuntien
muutos 2017–2018, %
Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 31 591 -39 56 106 816 -29
Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 430 -62 70 3 287 -76
Työvoimakoulutus 21 607 -28 45 442 352 -26
Työnantajan tilaama koulutus 131 985 -22 41 306 051 4
Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1 608 507 2 73 2 769 553 2
Avoin ammattikorkeakouluopetus 45 821 14 67 892 779 20
Avoin yliopisto-opetus 1) 33 674 -1 79 57 101 1
Muu koulutus 87 851 -8 57 434 756 -4
Yhteensä 1 961 466 -2 69 5 012 695 -1
1) Ei sisällä tietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta yliopistojen itsensä toteuttamana.

Sekä oppisopimuksena että muuna kuin oppisopimuksena toteutettu ammatillinen lisäkoulutus väheni selvästi. Oppisopimuksena toteutetun ammatillisen lisäkoulutuksen osallistujat vähentyivät reilusta 1 100 osallistujasta reiluun 400 osallistujaan ja opetustunnit vajaasta 14 000 tunnista noin 3 300 tuntiin. Muuna kuin oppisopimuksena toteutetussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa osallistujien määrä pieneni lähes 40 prosentilla edellisvuodesta ja annettujen opetustuntien määrä noin 30 prosentilla vuonna 2018. Työvoimakoulutuksen osallistujien ja opetustuntien määrä väheni runsaalla neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä uudistettiin vuodesta 2018 alkaen, minkä seurauksena ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäminen on päättymässä. Aiemmin aloitetut lisäkoulutukset voidaan viedä loppuun siirtymäkauden aikana. Ammatillisten lisäkoulutusten selkeä väheneminen vuonna 2018 johtui edellä mainitusta asiasta.

Ainoa koulutustyyppi, jota järjestettiin selvästi edellisvuotta enemmän, oli avoin ammattikorkeakouluopetus. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa osallistujien määrä kasvoi 14 prosenttia lähes 46 000 osallistujaan ja annettujen opetustuntien määrä kasvoi 20 prosenttia vajaaseen 900 000 opetustuntiin.

Yleissivistävään koulutukseen osallistui runsas 1,6 miljoonaa osallistujaa ja opetustunteja järjestettiin vajaa 2,8 miljoonaa tuntia. Yleissivistävän koulutuksen volyymi pysyi lähes ennallaan: sekä osallistujia että annettuja opetustunteja oli kaksi prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Kaikkiaan oppilaitosten tutkintoon johtamatonta koulutusta järjestettiin vuonna 2018 lähes saman verran kuin edellisvuonna. Opetusta annettiin vuonna 2018 noin 5 miljoonaa tuntia, prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) koulutuksessa oli vajaa kaksi miljoonaa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Naisia osallistujista oli 69 prosenttia vuonna 2018. Naisten osuus osallistujista vaihteli suuresti koulutustyypeittäin: pienin naisten osuus opiskelijoista oli työnantajan tilaamassa koulutuksessa (41 prosenttia naisia) ja suurin avoimessa yliopisto-opetuksessa (79 prosenttia naisia).

Kaikista oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunneista runsas puolet annettiin vapaana sivistystyönä järjestettynä koulutuksena ja vajaa 20 prosenttia annettiin avoimena ammattikorkeakouluopetuksena. Työvoimakoulutus kattoi kaikista opetustunneista vajaa 10 prosenttia. Kaikista osallistujista runsas neljä viidestä opiskeli vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa ja vajaa seitsemän prosenttia työnantajan tilaamassa koulutuksessa.

Vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa brutto-opiskelijamäärä oli 1,6 miljoonaa ja netto-opiskelijamäärä lähes 900 000. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi (osallistujaksi) jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärässä henkilö on mukana vain kerran.

Opetustunteja kertyi vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa vajaa 2,8 miljoonaa opetustuntia. Eniten opetusta kaikista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista (29 prosenttia) annettiin kulttuurin koulutusalalla, jossa suosituimpia olivat musiikin ja käsi- ja taideteollisuuden opintoalat. Suosittuja koulutusaloja olivat myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jossa kertyi 19 prosenttia opetustunneista, sekä humanistinen ja kasvatusala, jossa kertyi 17 prosenttia kaikista opetustunneista. Nämä sisällöt ovat olleet suosittuja vuodesta toiseen.

Perusasteen opetuksessa muualla kuin peruskouluissa (lukioissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa) oli 5 013 opiskelijaa, joista 4 605 oli perusopetuksessa eli peruskoulun koko oppimäärää opiskelevia ja 408 lisäopetuksessa (10. lk) vuonna 2018.

Tarkempaa tietoa oppilaitosten aikuiskoulutuksesta löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Seppänen 029 551 3220, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (212,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 12.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4535. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.5.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/oaiop/2018/oaiop_2018_2019-12-12_tie_001_fi.html