5. Valtaosa lapsista kahden vanhemman perheissä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 62 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 66 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 83 prosenttia alaikäisistä lapsista. Osuus on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 1985.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2009

Vuosi Yhteensä     Aviopari    Rekisteröity parisuhde Avopari      Äiti            Isä        
1985 1 136 027 959 580 .. 61 386 102 413 12 648
1990 1 135 686 916 855 .. 91 164 113 184 14 483
1995 1 150 562 858 255 .. 125 222 148 706 18 379
2000 1 116 687 777 447 .. 156 411 162 544 20 285
2005 1 084 865 727 638 131 172 898 162 875 21 323
2006 1 080 728 721 911 183 175 516 161 834 21 284
2007 1 076 522 716 804 216 176 801 161 184 21 517
2008 1 071 800 713 202 277 175 986 160 730 21 605
2009 1 068 554 708 684 331 175 951 161 755 21 833
Prosenttia
1985 100,0 84,5 .. 5,4 9,0 1,1
1990 100,0 80,7 .. 7,9 10,0 1,3
1995 100,0 74,6 .. 10,9 12,9 1,6
2000 100,0 69,6 .. 14,0 14,6 1,8
2005 100,0 67,1 0,0 15,9 15,0 2,0
2006 100,0 66,8 0,0 16,2 15,0 2,0
2007 100,0 66,6 0,0 16,4 15,0 2,0
2008 100,0 66,5 0,0 16,4 15,0 2,0
2009 100,0 66,3 0,0 16,5 15,1 2,0
Alle vuoden ikäisistä vauvoista 92 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, 8 prosenttia pelkästään äidin kanssa (kuvio 9). Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus nousee iän myötä. 17-vuotiaista lapsista jo 20 prosenttia asuu vain äidin ja 4 prosenttia vain isän kanssa.

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2009

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2009

5.1 Kolmanneksella lapsista vähintään kaksi sisarusta kotona

Vaikka 44 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2009 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 24 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2009 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja peräti 34 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2009

Vuosi    Yhteensä    Perheen alaikäisten lasten määrä      
1               2               3              4-            
1985 1 136 027 306 784 518 206 221 211 89 826
1990 1 135 751 286 529 500 680 243 504 105 038
1995 1 150 562 284 915 484 092 257 283 124 272
2000 1 116 687 268 369 461 516 255 075 131 727
2005 1 084 865 255 549 451 758 245 325 132 233
2006 1 080 728 254 705 451 428 242 382 132 213
2007 1 076 522 254 832 450 088 238 782 132 820
2008 1 071 800 253 841 449 016 235 650 133 293
2009 1 068 554 254 457 447 554 232 584 133 959
Prosenttia
1985 100,0 27,0 45,6 19,5 7,9
1990 100,0 25,2 44,1 21,4 9,2
1995 100,0 24,8 42,1 22,4 10,8
2000 100,0 24,0 41,3 22,8 11,8
2005 100,0 23,6 41,6 22,6 12,2
2006 100,0 23,6 41,8 22,4 12,2
2007 100,0 23,7 41,8 22,2 12,3
2008 100,0 23,7 41,9 22,0 12,4
2009 100,0 23,8 41,9 21,8 12,5

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 10. Siinä on perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 42 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alhaisimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 6–9-vuotiailla: heistä noin 13 prosenttia on ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 7-vuotias ilmeisesti perheeseen on jo viimeistään syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään laskettaessa lapsimääriä taulukosta, jossa ovat kaikki Suomen naiset synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 10 näkyy, että 8–9-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä 44 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan 2009

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten määrän mukaan 2009

5.2 Joka kymmenes lapsi asuu uusperheessä

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 110 700 alle 18-vuotiasta lasta (10 % kaikista lapsista). Näistä on puolisoiden yhteisiä lapsia 33 000, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa ennestään on vain äidin ja/tai vain isän lapsia.

Uusperheistä 43 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 78 000 (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista 67 200 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 500 isän.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2009, 5. Valtaosa lapsista kahden vanhemman perheissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2009/02/perh_2009_02_2010-11-30_kat_005_fi.html