2. Perheistä kolme prosenttia kokonaan vieraskielisiä

Kaikista perheistä 88 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 38 300, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 5 000 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 23 200 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 18 700. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 100:lla.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2010

Korjattu 24.1.2012. Korjatut luvut on merkitty punaisella.
Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi
1990    1995    2000    2005    2010   
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo  1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 16 544 16 876 17 394 17 904 18 337
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 22 734 22 822 23 445 24 218 24 552
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 4 020 7 636 11 094 16 062 21 772
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 951 8 679 10 236 13 181 17 441
Suomenkielinen äiti/isä 162 209 174 554 174 861 166 741 161 302
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 53 348 50 845 49 198 48 190 47 881
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 300 483 655 982 1 434
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 410 597 678 943 1 261
Ruotsinkielinen äiti/isä 8 489 8 871 8 609 8 147 7 953
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 1 832 7 425 11 668 16 944 27 638
Muunkielinen äiti/isä 762 2 709 4 893 7 374 10 674

2.1 Venäjänkieliset edelleen suurin vieraskielisten perheiden ryhmä

Perheitä, joissa kummatkin puolisot tai ainoa vanhempi on venäjänkielinen, on 11 200. Hieman vähemmän eli 10 400 on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 800 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisten perheiden yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2010 aikana tällaisten parien määrä on noussut noin 400:lla.

Lähes yhtä yleisiä ovat suomenkielisen miehen ja venäjänkielisen vaimon muodostamat perheet. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt määrä on jo lähes 7 700. Venäjänkielisten äitien yhden vanhemman perheitä on jo 3 400.

On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä (1 300) on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.

2.2 Suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo

Vain 4,4 prosentissa Suomen perheistä on vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi ulkomaiden kansalainen (64 800 perhettä). Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 300 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo ja toiseksi yleisin yhdistelmä on ulkomaalainen mies ja suomalainen vaimo (kuvio 4). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 25 800. Suurin ryhmä ovat Venäjän kansalaisten perheet. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 5 400 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli Venäjän kansalainen. Venäjän kansalaisten perheiden määrä ei kasvanut vuoden 2010 aikana, mikä saattaa selittyä Suomen kansalaisuuksien saamisella.

Kokonaan virolaisia perheitä oli 4 800, joista kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta lähes 700 perheellä.

Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli hieman alle 900. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin sadalla. Somalian kansalaisten perheistä hieman yli puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi 1 600.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2000 ja 2010

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2000 ja 2010

2.3 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 32 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta lähes 1 300 hengellä.

Suomessa syntyneillä naisilla on 28 400 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 200 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa ent. neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska syntymämaa virolaisillakin on usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on tullut jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 10 600, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 200. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on lähes 3 300, määrä on lisääntynyt 300:lla viime vuodesta. Sitten tulevat Saksa, Kiina, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneiden puolisoiden jälkeen, joita on 8 300, on naisillakin eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä puolisoita. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 200, mikä on lähes 200 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan maita, joissa on syntynyt vähintään sadan suomalaisnaisen puoliso, on 44, miehillä vastaava luku on 33.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2010

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2010

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2010

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2010

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2010, 2. Perheistä kolme prosenttia kokonaan vieraskielisiä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/perh_2010_02_2011-11-30_kat_002_fi.html