5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 61 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 66 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 83 prosenttia alaikäisistä lapsista kuten edellisenäkin vuonna.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2011

Vuosi   Yhteensä      Aviopari      Rekisteröity parisuhde Avopari      Äiti              Isä           
1985 1 136 027 959 580 .. 61 386 102 413 12 648
1990 1 135 686 916 855 .. 91 164 113 184 14 483
1995 1 150 562 858 255 .. 125 222 148 706 18 379
2000 1 116 687 777 447 .. 156 411 162 544 20 285
2005 1 084 865 727 638 131 172 898 162 875 21 323
2006 1 080 728 721 911 183 175 516 161 834 21 284
2007 1 076 522 716 804 216 176 801 161 184 21 517
2008 1 071 800 713 202 277 175 986 160 730 21 605
2009 1 068 554 708 684 331 175 951 161 755 21 833
2009 1 068 554 708 684 331 175 951 161 755 21 833
2010 1 064 470 704 953 397 175 563 161 427 22 130
2011 1 061 710 701 396 500 175 981 161 575 22 258
Prosenttia
1985 100,0 84,5 .. 5,4 9,0 1,1
1990 100,0 80,7 .. 7,9 10,0 1,3
1995 100,0 74,6 .. 10,9 12,9 1,6
2000 100,0 69,6 .. 14,0 14,6 1,8
2005 100,0 67,1 0,0 15,9 15,0 2,0
2006 100,0 66,8 0,0 16,2 15,0 2,0
2007 100,0 66,6 0,0 16,4 15,0 2,0
2008 100,0 66,5 0,0 16,4 15,0 2,0
2009 100,0 66,3 0,0 16,5 15,1 2,0
2010 100,0 66,2 0,0 16,5 15,2 2,1
2011 100,0 66,1 0,0 16,6 15,2 2,1

Alle vuoden ikäisistä vauvoista 92 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, 8 prosenttia yksinhuoltajaäidin kanssa (kuvio 9). Ensin mainittu prosenttiosuus on noussut yhdessätoista vuodessa vain prosenttiyksikön, jälkimmäinen on pysynyt ennallaan.

Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus nousee iän myötä. 17-vuotiaista lapsista viidennes asuu vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 17 prosenttia. Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin.

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2011

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2011

5.1 Kolmannes lapsista elää ainakin kahden sisaruksensa kanssa

Vaikka 44 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2011 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 24 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2011 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja peräti 34 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2011

Vuosi    Yhteensä       Perheen alaikäisten lasten määrä      
        1                   2                   3                     4-        
1985 1 136 027 306 784 518 206 221 211 89 826
1990 1 135 751 286 529 500 680 243 504 105 038
1995 1 150 562 284 915 484 092 257 283 124 272
2000 1 116 687 268 369 461 516 255 075 131 727
2005 1 084 865 255 549 451 758 245 325 132 233
2006 1 080 728 254 705 451 428 242 382 132 213
2007 1 076 522 254 832 450 088 238 782 132 820
2008 1 071 800 253 841 449 016 235 650 133 293
2009 1 068 554 254 457 447 554 232 584 133 959
2010 1 064 470 254 551 445 192 230 580 134 147
2011 1 061 710 253 995 443 286 229 101 135 328
Prosenttia
1985 100,0 27,0 45,6 19,5 7,9
1990 100,0 25,2 44,1 21,4 9,2
1995 100,0 24,8 42,1 22,4 10,8
2000 100,0 24,0 41,3 22,8 11,8
2005 100,0 23,6 41,6 22,6 12,2
2006 100,0 23,6 41,8 22,4 12,2
2007 100,0 23,7 41,8 22,2 12,3
2008 100,0 23,7 41,9 22,0 12,4
2009 100,0 23,8 41,9 21,8 12,5
2010 100,0 23,9 41,8 21,7 12,6
2011 100,0 23,9 41,8 21,6 12,7

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 10. Siinä on perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 41 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alhaisimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7–8-vuotiailla: heistä 13 prosenttia on ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 7-vuotias ilmeisesti perheeseen on jo viimeistään syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 10 näkyy, että 8–9-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä 44 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna.

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2011

 Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2011

5.2 Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla eniten ilman sisaruksia asuvia

Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yli 20 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 18-vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla yli kolmen sisaruksen kanssa elävien lasten osuus on alle 10 prosenttia.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet − alle 20 prosenttia molemmissa. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia.

Kuvio 11. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2011

Kuvio 11. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2011

Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä lapsia on Yli-Iissä (9 %), Luodossa ja Sievissä (10 %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Helsingissä, Kolarissa ja Pelkosenniemellä (kaikissa 31 %).

Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden lapsia on suhteellisesti eniten Merijärvellä (54 %), Yli-Iissä (52 %) ja Lumijoella (51 %). Lisäksi myös Ranualla, Perhossa ja Sievissä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisissa perheissä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku 4.2). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan. Seuraavaksi tulevat Hammarland ja Sund (4 %). Manner-Suomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on vähiten Taivassalossa (5 %), Naantalissa ja Ristijärvellä (6 %).

5.3 Seitsemän prosenttia lapsista on uusperheen lapsia

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 110 000 alle 18-vuotiasta lasta (10 % kaikista lapsista) kuten edellisenäkin vuonna. Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 200, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 77 000 (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista 66 400 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 500 isän.

5.4 Lapsista 13 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia

Lasten ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella sen mukaan, ovatko lapset itse syntyneet ulkomailla tai onko vähintään toinen heidän vanhemmistaan syntynyt ulkomailla. Näillä kriteereillä ulkomaalaistaustaisten lasten osuudeksi kaikista lapsista saadaan 13 prosenttia (137 000). Toki on muistettava, että osa ulkomailla syntyneistä lapsista voi olla myös suomalaistaustaisia, esimerkiksi ulkomailla työkomennuksella olevien Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia. Tässä tarkastelun kohteena ovat kaikki Suomen väestössä olevat lapset, myös ne, jotka eivät kuulu perheväestöön.

Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2002 lopussa lapsista kahdeksan prosenttia oli sellaisia, jotka olivat syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmista vähintään toinen oli ulkomailla syntynyt.

Vuoden 2011 lopussa lapsista kolme prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, mikä on prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 2002. Lapsia, jotka itse ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden kumpikin vanhempi on syntynyt ulkomailla, on myös kolme prosenttia, vuonna 2002 vastaava osuus oli prosentti.

Kuten vuonna 2002, myös vuonna 2011 ulkomaalaistaustaisten lasten joukossa oli eniten niitä lapsia, jotka olivat itse Suomessa syntyneitä, mutta toinen vanhemmista ulkomailla syntynyt (7 %).

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18–vuotiaista 2002–2011

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18–vuotiaista 2002–2011

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 9.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2011, 5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2011/02/perh_2011_02_2012-11-09_kat_005_fi.html