Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

2. Kokonaan vieraskieliset perheet yhä harvinaisia

Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 46 500 eli kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 500 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 26 000 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 20 900. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2012

Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi
1990    1995    2000    2005    2010    2011    2012   
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo  1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828 1 115 178 1 114 397
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 16 544 16 876 17 394 17 904 18 337 18 389 18 463
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 22 734 22 822 23 445 24 218 24 552 24 658 24 696
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 4 020 7 636 11 094 16 062 21 772 23 102 24 419
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 951 8 679 10 236 13 181 17 441 18 450 19 423
Suomenkielinen äiti/isä 162 209 174 554 174 861 166 741 161 302 160 179 159 373
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 53 348 50 845 49 198 48 190 47 881 47 784 47 633
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 300 483 655 982 1 434 1 521 1 623
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 410 597 678 943 1 261 1 319 1 396
Ruotsinkielinen äiti/isä 8 489 8 871 8 609 8 147 7 953 7 877 7 775
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 1 832 7 425 11 668 16 944 27 638 30 439 33 826
Muunkielinen äiti/isä 762 2 709 4 893 7 374 10 674 11 674 12 709

2.1 Venäjänkieliset vieraskielisistä perheistä yleisimpiä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli yhteensä 12 800 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (11 600) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 1 400 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on yhteensä 3 800, mikä on 16 prosenttia venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut yli sadalla edellisestä vuodesta. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet koko maan tasolla (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 83 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2012 aikana tällaisten parien määrä on noussut noin 700:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 9 000.

Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 000.

On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä, 1 400, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.

2.2 Yli puolet Somalian kansalaisten perheistä äidin ja lasten muodostamia

Vain viisi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 73 100 perhettä. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 300 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Kahden ulkomaalaisen puolison perheiden määrä, 21 500, ohitti vuonna 2012 niiden perheiden määrän, joissa mies on ulkomaalainen ja vaimo suomalainen, 21 300. (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Venäjän kansalaisten perheet, joita on 11 800. Lähes yhtä paljon on Viron kansalaisten perheitä, 11 700.

Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 29 700. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2012 lopussa 5 600. Kokonaan virolaisia perheitä oli 6 900, joista kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli 1 200 perheellä.

Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli noin 1 000. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 40 perheellä. Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 2 200.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2002 ja 2012

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2002 ja 2012

2.3 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 35 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 1 400 hengellä.

Suomessa syntyneillä naisilla on 30 700 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 100 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 11 500, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 400. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 3 900, määrä on lisääntynyt 300:lla viime vuodesta. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneiden puolisoiden jälkeen, joita on 8 500, naisillakin on eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä puolisoita. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 600, mikä on noin 150 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan maita, joissa on syntynyt vähintään sadan suomalaisnaisen puoliso, on 51, kun miehillä vastaava luku on 36.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2012

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 13.1.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2012, 2. Kokonaan vieraskieliset perheet yhä harvinaisia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2012/02/perh_2012_02_2013-11-22_kat_002_fi.html