5. Lapsista 82 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 59 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 64 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 82 prosenttia alaikäisistä lapsista.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2015

Vuosi   Yhteensä      Aviopari      Rekisteröity
parisuhde
Avopari      Äiti              Isä           
1985 1 136 027 959 580 .. 61 386 102 413 12 648
1990 1 135 686 916 855 .. 91 164 113 184 14 483
1995 1 150 562 858 255 .. 125 222 148 706 18 379
2000 1 116 687 777 447 .. 156 411 162 544 20 285
2005 1 084 865 727 638 131 172 898 162 875 21 323
2010 1 064 470 704 953 397 175 563 161 427 22 130
2011 1 061 710 701 396 500 175 981 161 575 22 258
2012 1 058 664 697 517 597 176 104 162 035 22 411
2013 1 056 606 691 581 672 178 899 162 836 22 618
2014 1 055 763 685 150 797 181 515 165 203 23 098
2015 1 053 444 677 854 938 183 463 167 618 23 571
Prosenttia
1985 100,0 84,5 .. 5,4 9,0 1,1
1990 100,0 80,7 .. 8,0 10,0 1,3
1995 100,0 74,6 .. 10,9 12,9 1,6
2000 100,0 69,6 .. 14,0 14,6 1,8
2005 100,0 67,1 0,0 15,9 15,0 2,0
2010 100,0 66,2 0,0 16,5 15,2 2,1
2011 100,0 66,1 0,1 16,6 15,2 2,1
2012 100,0 65,9 0,1 16,6 15,3 2,1
2013 100,0 65,5 0,1 16,9 15,4 2,1
2014 100,0 64,9 0,1 17,2 15,6 2,2
2015 100,0 64,3 0,1 17,4 15,9 2,2

5.1 Alle neljäsosa lapsista elää yhden lapsen perheessä

Vaikka 43 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2015 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 23 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla lapsista vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2015 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja 35 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2015

Vuosi    Yhteensä       Perheen alaikäisten lasten määrä    
        1                   2                   3                     4 -        
1985 1 136 027 306 784 518 206 221 211 89 826
1990 1 135 751 286 529 500 680 243 504 105 038
1995 1 150 562 284 915 484 092 257 283 124 272
2000 1 116 687 268 369 461 516 255 075 131 727
2005 1 084 865 255 549 451 758 245 325 132 233
2010 1 064 470 254 551 445 192 230 580 134 147
2011 1 061 710 253 995 443 286 229 101 135 328
2012 1 058 664 252 986 441 612 227 907 136 159
2013 1 056 606 250 318 441 312 227 175 137 801
2014 1 055 763 247 882 440 974 228 099 138 808
2015 1 053 444 245 871 441 220 227 532 138 821
Prosenttia
1985 100,0 27,0 45,6 19,5 7,9
1990 100,0 25,2 44,1 21,4 9,2
1995 100,0 24,8 42,1 22,4 10,8
2000 100,0 24,0 41,3 22,8 11,8
2005 100,0 23,6 41,6 22,6 12,2
2010 100,0 23,9 41,8 21,7 12,6
2011 100,0 23,9 41,8 21,6 12,7
2012 100,0 23,9 41,7 21,5 12,9
2013 100,0 23,7 41,8 21,5 13,0
2014 100,0 23,5 41,8 21,6 13,1
2015 100,0 23,3 41,9 21,6 13,1

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 9, jossa on kuvattu perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 41 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 8-vuotiailla: heistä 13 prosenttia on ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 8-vuotias perheeseen on todennäköisesti jo syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 9 näkyy, että 8–10-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä noin 43 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta.

Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2015

Kuvio 9. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2015

5.2 Sisarusten määrät vaihtelevat maakuntien välillä

Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla yli neljänneksellä lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 18-vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa vajaa kymmenes elää vähintään kolmen sisaruksen kanssa. Ahvenanmaalla vain kuusi prosenttia lapsista elää näin monen sisaruksen kanssa.

Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla on myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet − alle 20 prosenttia. Ahvenanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia.

Kuvio 10. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2015, %

Kuvio 10. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2015, %

Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä lapsia on Sievissä, Lumijoella ja Tyrnävällä (alle 9 %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Manner-Suomessa Pelkosenniemellä (33 %), Helsingissä (30 %), Tervossa (30 %) sekä Turussa (29 %) ja Ahvenanmaan kunnista Sottungassa, Sundissa sekä Föglössä (yli kolmasosa).

Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden lapsia on suhteellisesti eniten Perhossa ja Pyhännällä (55 %). Lisäksi myös Lumijoella, Sievissä, Ranualla ja Merijärvellä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisessa perheessä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku 4.2). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä lapsia on Ahvenanmaan Sottungassa, Hammarlandissa, Brändössä ja Lemlandissa, joissa osuus vaihtelee nollasta neljään prosenttiin. Manner-Suomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on suhteellisesti vähiten Kustavissa (4 %), Närpiössä ja Korsnäsissä (5 %).

5.3 Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 109 200 alle 18-vuotiasta lasta, 10 prosenttia kaikista lapsista. Uusperheessä kasvavien lasten määrä ja suhteellinen osuus kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 500, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 41 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 75 700 eli seitsemän prosenttia kaikista lapsista. Näistä lapsista 64 800 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 900 isän.

5.4 Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa

Tilastokeskus otti vuoden 2012 aikana käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomalaistaustaisia ovat myös ne henkilöt, joiden vanhemmista ei ole tietoa, mutta joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperäluokituksen avulla on helposti eriteltävissä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) ja toisen (Suomessa syntyneet) polven ulkomaista syntyperää olevat henkilöt. Seuraavassa on tarkastelukohteena kaikki Suomen väestöön kuuluvat lapset.

Edellä mainituilla perusteilla kaikista alaikäisistä lapsista 74 100 eli 7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuoden 2015 lopussa. Vuoden aikana ulkomaalaistaustaisten alaikäisten lasten määrä on kasvanut noin viidellä tuhannella. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä lapsia oli 3 500.

Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli vuoteen 2003 saakka enemmän kuin toisen polven, mutta seuraavana vuonna toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli hieman enemmän eli 51 prosenttia. Vuoden 2015 lopussa toisen polven ulkomaalaistaustaisia lapsia oli 61 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista. Viime vuosina suhdeluku on pysynyt samalla tasolla.


Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Eevi Lappalainen 029 551 3367, Timo Nikander 029 551 3250 , Marjut Pietiläinen 029 551 2798, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.11.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2015, 5. Lapsista 82 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2015/02/perh_2015_02_2016-11-25_kat_005_fi.html