2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

2.1 Selvitetyt rikokset

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2015 aikana kaikkiaan 236 500 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,2, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 100.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Joensuussa (73,2 %), Kajaanissa (70,8 %) ja Porissa (70,0 %). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Järvenpäässä (46,7 %), Keravalla (46,8 %) ja Hyvinkäällä (49,6 %) prosenttia.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,4 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 70,5 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1–3) selvitettiin 68,1 prosenttia ja henkirikoksista 77,1 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 70,2.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2015 varkauksista (RL 28:1–2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin runsas viidennes ja maksuvälinepetoksista joka kymmenes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986–2015

Rikos 1986 - 1990 1991 - 1995 1996 - 2000 2001 - 2005 2006 - 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Kaikki rikokset 1) 65 51 51 56 61 59 60 58 57 57
Varkaus 25 17 14 16 18 17 16 15 15 14
Törkeä varkaus 39 29 40 41 38 34 38 38 28 34
Näpistys 78 70 67 58 57 57 56 56 55 55
Ryöstöt 53 43 42 45 49 49 55 53 52 59
Vahingonteot 29 27 27 26 25 21 23 22 21 23
Tapon, murhan tai surman yritys 96 91 92 94 97 91 97 92 92 90
Pahoinpitely 79 74 76 80 81 75 78 77 78 71
Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 85 84 87 82 84
Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 73 75 75 70 66
Raiskaukset 63 56 57 63 66 59 72 79 70 72
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 62 91 63 80 81
1) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus.

2.2 Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2015 selvitettyihin 236 500 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 262 000 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 95 000 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,5 rikoksesta. Tässä ei huomioida liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,0 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 2015. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 16,8 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 20,2 prosenttia syylliseksi epäillyistä.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2015

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2015

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 1980 alle kymmenestä prosentista hieman alle kahteenkymmeneenprosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Sekä miehillä että naisilla rikoksesta epäiltyjen yleisin ikä oli 20 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 32,6 vuotta ja naisten 32,7 vuotta.

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä 30,0 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 19,4 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 8,3 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2,3 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14,2 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 47,0 prosenttia ja raiskauksissa 38,0 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2006–2015, osuus 1 000 väestössä olevaa kohti

Sukupuoli/ikäluokka 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yhteensä Yhteensä 54 58 58 56 56 56 52 51 48 48
Alle 15 vuotiaat 11 12 15 14 13 14 11 10 9 8
15 - 17 -vuotiaat 118 118 124 118 120 128 111 105 96 87
18 - 20 -vuotiaat 183 183 183 166 163 169 158 156 147 142
Yli 20-vuotiaat 54 59 58 57 57 56 53 52 50 50
Miehet Yhteens ä 93 96 99 94 94 94 87 84 80 79
Alle 15 vuotiaat 15 18 23 19 18 20 15 14 13 12
15 - 17 -vuotiaat 190 192 202 187 185 197 173 162 151 136
18 - 20 -vuotiaat 297 302 300 267 264 273 257 253 234 229
Yli 20-vuotiaat 96 99 101 98 99 96 91 88 84 84
Naiset Yhteensä 17 21 19 19 19 20 18 18 17 17
Alle 15 vuotiaat 6 6 7 7 8 8 6 6 4 4
15 - 17 -vuotiaat 42 41 43 47 52 55 47 45 39 35
18 - 20 -vuotiaat 62 58 62 60 58 60 55 55 56 52
Yli 20-vuotiaat 16 22 18 18 18 18 18 18 17 18

Vuonna 2015 nuorten ja alaikäisten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 19,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 20,4. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,0 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 37,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 19,7 prosenttia oli nuoria.

2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat

Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 18 600 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 400 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 10 700 ja 23 600 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 29,5 prosentilla, koko väestöstä 10,2 prosentilla. Vähintään 20 000 euron tulot oli 32,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,1 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2014. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi epäillyt henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Sukupuoli/tulotieto Yhteensä - 2 499 2 500 - 4 999 5 000 - 9 999 10 000 - 19 999 20 000 - 39 999 40 000 - 79 999 80 000 ja yli
Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 92 181 22 405 4 812 16 570 18 099 20 455 8 231 1 609
% 100,0 24,3 5,2 17,9 19,6 22,1 8,9 1,7
Mies epäillyt 72 517 17 742 3 818 12 690 13 393 16 204 7 198 1 472
% 100,0 24,4 5,2 17,4 18,4 22,3 9,9 2,0
Nainen epäillyt 19 664 4 663 994 3 880 4 706 4 251 1 033 137
% 100,0 23,7 5,0 19,7 23,9 21,6 5,2 0,6
Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä epäillyt 92 181 13 423 4 506 12 382 33 913 24 053 3 241 663
% 100,0 14,5 4,8 13,4 36,7 26,0 3,5 0,7
Mies epäillyt 72 517 10 714 3 706 10 277 26 120 18 290 2 800 610
% 100,0 14,7 5,1 14,1 36,0 25,2 3,8 0,8
Nainen epäillyt 19 664 2 709 800 2 105 7 793 5 763 441 53
% 100,0 13,7 4,0 10,7 39,6 29,3 2,2 0,2

Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 70 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle 5 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 19,3 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 29,5 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,5 ja 10,2 prosenttia. Yli 20 000 euron käytettävissä olevat tulot oli 30,2 prosentilla epäillyistä ja 51,4 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja.

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 8. Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 36,1 prosenttia. Työttömiä oli 20,2 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 14,1 prosenttia epäillyistä. Edelliseen vuoteen verrattuna työllisten osuus on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus kasvanut 2,2 prosenttiyksikköä. Koko väestöstä työllisiä oli 50,5 prosenttia, työttömiä 7,2 ja työvoiman ulkopuolella 4,0 prosenttia. Myös koko väestössä työllisten osuus on laskenut 1,1 prosenttiyksikköä ja työttömien osuus noussut 1,0 prosenttiyksikköä. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 2013, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta.

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

Kuvio 9. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2015, 15 vuotta täyttäneet

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 50,0 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 39,4 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,6 ja 40,6 prosenttia. Sekä syylliseksi epäillyillä että koko väestöllä vain perusasteen suorittaneiden osuus on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.

Liitetaulukoissa 4–7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin.

2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2015 oli 262 000, joista ulkomaiden kansalaisia oli 31 800. Vuoteen 2014 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 0,5 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 3,9 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli 12,1 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,2 prosenttia. Vuonna 2015 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 000) ja venäläiset (6 100). Virolaisista 43,5 ja venäläisistä 30,0 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä lisääntyi 1,7 prosenttia ja venäläisten väheni 16,9 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset.

Ulkomaalaisten syylliseksi epäiltyjen määrän lasku selittyy lähes kokonaan venäläisten epäiltyjen määrän laskulla. Edellisvuoteen verrattuna venäläisten määrä väheni 1 250 (16,9 prosenttia). Suomessa tilapäisesti oleskelevien venäläisten määrä väheni 21 prosenttia edellisvuodesta. Lukumääräisesti eniten venäläisten määrä väheni Etelä-Karjalan maakunnassa, jossa venäläisten epäiltyjen määrä väheni 630:llä vuoteen 2014 verrattuna.

Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 000 olivat Irak (1 900), Somalia (1 600), Romania (1 500) ja Ruotsi (1 300). Romanialaisista vain 8,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 92,6 ja 61,0. Ruotsalaisista 61,8 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 2014 irakilaisia epäiltyjä oli 1 400 ja heistä 84,0 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen.

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2015

Kuvio 10. Syylliseksi epäillyt ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 2009–2015

Vuonna 2015 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 47,9 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2014. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi epäillyt olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset epäillyt. Heidän keski-ikänsä oli 31 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keski-ikä oli 32 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ’ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa’ on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset.

Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi epäillyt iän ja kansalaisuuden mukaan 2015

Ikäluokat Vakinaisesti Suomessa asuvat Osuus ikäryhmän 1 000 asukasta kohden
Suomalaiset Ulkomaalaiset Suomalaiset Ulkomaalaiset
-14 6 685 473 7,7 14,3
15-17 14 469 742 83,3 142,5
18-20 25 351 1 322 134,4 215,7
21-24 32 070 1 868 122,4 143,5
25-29 33 350 2 918 107,5 99,2
30-34 30 580 2 801 94,6 87,1
35-39 23 380 1 894 73,4 72,7
40-49 32 990 2 169 51,8 58,9
50-59 19 282 801 26,6 36,3
60-69 8 000 189 10,8 19,3
70- 2 331 34 3,3 5,7
Yhteensä 228 488 15 211 43,5 69,2
Epäiltyjen syntyperä

Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 96 950 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 84 900 (87,6 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 11 900 (12,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen “bruttomäärä”. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,1 ja ulkomaalaistaustaisia 5,9 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 1 850 (2,2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 91,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 2014, joten runsaan sadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 2015 aikana muuttaneita.

Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 16,3 saman syntyperän väestön 1 000 henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,0. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 20,1 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 40,0.

Taulukko 7. Syylliseksi epäillyt henkilöt ja osuus väestön 1 000:ta asukasta kohden syntyperän mukaan 2014–2015

Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 000 asukasta kohden
2014 2015 2014 2015
Syntyperä yhteensä 99 473 96 951 18,2 17,7
Suomalaistaustainen yhteensä 87 446 84 906 17,0 16,5
–Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa 85 538 83 056 16,8 16,3
–Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 1 908 1 850 39,2 38,0
Ulkomaalaistaustainen yhteensä 12 025 11 931 37,3 37,0
–Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 790 991 16,0 20,1
–Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 11 235 10 940 41,1 40,0
Tuntematon 2 114 . .

Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,7 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,1 on alle 40–vuotiaita.

Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä.

Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 223 500 (85,3 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 216 000 ja ulkomailla syntyneitä 7 550. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 24 600 (9,4 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 300 ja ulkomailla syntyneitä 22 200. Syylliseksi epäillyistä 0,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 700 (5,2 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 2014 suomalaistaustaisten määrä laski 0,2 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 0,5 prosenttia. Ryhmän “ei väestötietoja” määrä laski 8,3 prosenttia.

Vuonna 2015 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,7 selvitettyyn rikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,6 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 4,1 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,4 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 2,0 rikoksesta.


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 22.3.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015, 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.4.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2015/13/rpk_2015_13_2016-03-22_kat_002_fi.html