Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin

1.1 Kotitalouksien tulot hieman kulutusmenoja suuremmat

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu reilulla 0,4 miljardilla eurolla ja saatujen sosiaalietuuksien kasvu reilulla 0,2 miljardilla eurolla. Omaisuustulot kasvoivat reilun 0,1 miljardia euroa, lähinnä osinkotulojen kasvun vuoksi, ja yrittäjätulot kasvoivat arviolta noin 0,2 miljardia euroa. Menopuolella maksetut tuloverot kasvoivat reilun 0,1 miljardia euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut noin 0,2 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen hieman.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 1,9 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,2 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä se oli 0,4 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 10,9 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli hieman korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 10,6 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 1,3 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2 Yrityssektorin voittoaste kasvoi edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä päätyen 23,3 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste kasvoi, koska yrityssektorin arvonlisäys kasvoi enemmän kuin maksetut palkansaajakorvaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, on ollut pitkällä aikavälillä laskusuunnassa, mutta vuosien 2014 ja 2015 aikana lasku näyttää tasoittuneen. Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä investointiaste laski kuitenkin 0,5 prosenttiyksikköä edellistä vuosineljännestä alhaisemmalle tasolle 25,3 prosenttiin.

1.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat vuoden takaisesta neljänneksestä

Sektorin arvonlisäys laski prosentin viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen noustessa 0,2 prosenttia ja välituotekäytön kasvaessa 1,3 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä laski vuodentakaisesta 540 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Voittoja vähensi palkansaajakorvausten kasvu ja arvonlisäyksen kääntyminen lievään laskuun. Sektorin rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli edellisvuoden lukemissa, kun sekä omaisuustulot että omaisuusmenot kasvoivat hieman. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

1.4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohentui vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 850 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot taas laskivat 60 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) parani 910 miljoonalla eurolla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä.

Alasektoreista valtion ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, kun taas paikallishallinnon heikkeni hieman. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty.

1.5 Tavaroiden vienti ja tuonti vähenivät vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä

Käypähintainen tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 12,3 miljardia vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroiden vienti väheni 1,1 miljardilla eurolla (8,0 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vienti oli 5,4 miljardia, mikä on yhtä paljon kuin vuosi sitten. Käypähintainen tavaroiden tuonti Suomeen oli 12,5 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo väheni 0,9 miljardilla eurolla (6,6 prosenttia). Palveluiden tuonti oli 5,8 miljardia, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,5 miljardia alijäämäinen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Ulkomailta saadut ja maksetut omaisuustulot olivat vuoden takaisella tasolla. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot vähenivät verrattaessa vuoden takaiseen neljännekseen. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu, mikä voi vaihdella neljänneksittäin kirjausteknisistä syistä. Vaihtotase oli 0,3 miljardia alijäämäinen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, kun vuosi sitten alijäämä oli 0,7 miljardia.

1.6 Uusi kausitasoitusohjelma käyttöön

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa on otettu 22.6.2016 julkistuksen yhteydessä käyttöön uusi kausitasoitusohjelmisto JDemetra+. Ohjelmiston muutoksella ei ole vaikutusta käytössä olevaan kausitasoitusmenetelmään. Muutos ei myöskään vaikuta aikasarjojen tulkintaan ja käyttöön. Uuden kausitasoitusohjelmiston käyttöönotosta voi lukea lisää erillisestä Tilastokeskuksen uutisesta.

Uuden kausitasoitusohjelmiston käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös aikasarjojen kausitasoitusmallien päivitys. Mallien päivityksen johdosta kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat muuttuivat hieman. Pääsääntöisesti mallien päivityksestä johtuvat muutokset olivat vähäisiä.

1.7 Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 15.6.2016 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2015 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 22.6.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 1. vuosineljännes 2016, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2016/01/sekn_2016_01_2016-06-22_kat_001_fi.html