Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Sektoritilit neljännesvuosittain 2019, 2. vuosineljännes

1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen tietoihin

1.1 Kotitalouksien tulot ja kulutusmenot yhtä suuret

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä palkkojen kasvu vajaalla 0,3 miljardilla eurolla, saatujen sosiaalietuuksien kasvu reilulla 0,3 miljardilla eurolla ja yrittäjätulojen kasvu arviolta noin 0,2 miljardilla euroa. Toisaalta omaisuustulot pienenivät noin 0,6 miljardia euroa, lähinnä osinkotulojen pienenemisen vuoksi. Varsinaisista menoista maksetut tuloverot kasvoivat vajaan 0,1 miljardia euroa ja maksetut sosiaaliturvamaksut reilun 0,2 miljardia euroa, muissa menoerissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sekä korkotulot että -menot pienenivät edelleen hieman.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 0,5 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna pieneni -0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä 0 prosenttia eli kulutusmenot ja käytettävissä oleva tulo olivat käytännössä samansuuruiset. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli 1,7 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2016 toisella neljänneksellä oli 11,2 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli hieman korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto, joka oli 10,8 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,1 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

1.2 Yrityssektorin voitot ja investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 1,4 prosenttiyksiköllä päätyen 26,6 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste kasvoi, koska yrityssektorin arvonlisäys kasvoi enemmän kuin maksetut palkansaajakorvaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, on ollut pitkällä aikavälillä laskusuunnassa, mutta vuosien 2014 ja 2015 aikana lasku näyttää tasoittuneen. Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä investointiaste kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä edellistä vuosineljännestä korkeammalle tasolle 26,7 prosenttiin.

1.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat vuoden takaisesta neljänneksestä

Sektorin arvonlisäys laski noin kuusi prosenttia viime vuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen laskiessa 0,5 prosenttia ja välituotekäytön kasvaessa 4,1 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä laski vuodentakaisesta 450 miljoonasta eurosta 340 miljoonaan euroon. Voittoja vähensi palkansaajakorvausten kasvu ja arvonlisäyksen lasku. Sektorin rahoitusasemaa kuvaava nettoluotonanto oli edellisvuoden lukemissa, kun sekä omaisuustulot että omaisuusmenot kasvoivat. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

1.4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2016 toisella neljänneksellä 130 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 240 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) heikkeni 110 miljoonalla eurolla. Rahoitusasema heikkeni hieman kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty.

1.5 Tavaroiden ulkomaankauppa lisääntyi vuoden 2016 toisella neljänneksellä

Tavaravienti Suomesta ulkomaille oli 13,8 miljardia vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Tavaravienti lisääntyi 0,3 miljardia euroa (2,3 prosenttia) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluvienti oli 5,2 miljardia, mikä oli 0,2 miljardia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaratuonti oli 13,3 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaratuonnin arvo kasvoi 0,5 miljardia euroa (4,0 prosenttia). Palvelutuonti oli 6,1 miljardia, mikä oli yhtä paljon kuin vuosi sitten. Huomioitavaa on, että vuosi sitten vertailuajankohtana tavaratuonti oli alhaisella tasolla öljynjalostusteollisuuden huoltoseisokin vuoksi.

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,4 miljardia alijäämäinen vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat vuoden takaisella tasolla, ja ulkomaille maksetut omaisuustulot olivat 1,0 miljardia euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot vähenivät verrattaessa vuoden takaiseen neljännekseen. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu, joka voi vaihdella neljänneksittäin kirjausteknisistä syistä. Vaihtotase oli 1,5 miljardia alijäämäinen vuoden 2016 toisella neljänneksellä, kun vuosi sitten alijäämä oli 1,6 miljardia.

1.6 Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 14.9.2016 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2015 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 23.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2016, 1. Sektorikohtainen katsaus vuoden 2016 toisen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2016/02/sekn_2016_02_2016-09-23_kat_001_fi.html