Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 18.6.2020

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi ja yritysten voittoaste laski vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä. Säästämisaste kasvoi, koska kotitaloudet saivat enemmän palkansaajakorvauksia samalla kun kulutusmenot hieman pienenenivät. Kotitalouksien investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Yrityssektorin voittoaste laski, koska sektorin maksamat palkat kasvoivat ja arvonlisäys pysyi lähes ennallaan. Yrityssektorin investointiaste puolestaan kasvoi edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, eli kiinteän pääoman kuluminen on huomioitu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeuksellinen tilanne ja makrotalouden shokki eivät ole merkittävästi vaikuttaneet tilaston ensimmäisen neljänneksen laadintaan tai lukuihin. Ainoastaan keskeisin rahalaitosten ja muiden rahoituslaitosten laadinnassa käytettävä lähdeaineisto oli nyt normaalia suppeampi. Lisäksi koronatukitoimien seurauksena verokertymän suoriteperusteisessa laskennassa voi olla tavallista enemmän epävarmuutta.

Sektorien tuloja ja menoja kuvaavaan tietokantatauluun on lisätty tarkempi erittely rahoitus- ja vakuutussektoreista (S12). Uudet sektorit ovat S121-S123 Rahalaitokset, S124-S127 Muut rahoituslaitokset ja S128, S129 Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi tammi-maalikuussa kahdella prosenttiyksiköllä 3,4 prosenttiin. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kotitalouksien velkaantumisaste oli 129,7 prosenttia. Velkaantumisaste kuvaa lainavelkojen suhdetta käytettävissä olevaan tuloon.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pysyi samana kuin edellisellä vuosineljänneksellä ja oli 13,9 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,7 prosenttia eli noin miljardi euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä tulopuolella merkittävin muutos oli saatujen palkansaajakorvausten kasvu reilulla 800 miljoonalla eurolla ja menopuolella maksettujen sosiaaliturvamaksujen kasvu reilulla 300 miljoonalla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,9 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 2,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat 2,4 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita

Yritysten voittoaste laskussa

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste supistui 0,7 prosenttiyksiköllä 28,9 prosenttiin. Yritysten voittoaste on nyt laskenut kolmena peräkkäisenä neljänneksenä. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste supistui, koska yritykset maksoivat edellistä neljännestä enemmän palkkoja, mutta arvonlisäys pysyi samana. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä kasvoi 0,8 prosenttiyksiköllä, 28,1 prosenttiin.

Kausitasoittamattomista luvuista laskettu rahoitusjäämä heikentyi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 1,1 miljardia ollen -1,6 miljardia euroa. Muutoksen taustalla on toimintaylijäämän supistumisen lisäksi myös omaisuusmenojen kasvu.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 8,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuotos kasvoi 0,8 prosenttia ja välituotekäyttö laski 3,9 prosenttia. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 12,6 prosenttia edellisen neljänneksen 601 miljoonasta eurosta 677 miljoonaan euroon . Voitot kasvoivat erityisesti muilla rahalaitoksilla. Palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 3,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat sulautettuja kokonaismenoja vähemmän. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi noin 300 miljoonalla eurolla vuoden takaisesta, ollen 900 miljoonaa euroa.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.6.2020 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2019 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti: Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (452,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 1. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2020/01/sekn_2020_01_2020-06-18_tie_001_fi.html