Julkaistu: 18.9.2020

Kotitalouksien säästämisaste kasvussa vuoden toisella neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi huhti -kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Säästämisaste kasvoi, koska kulutusmenot pienentyivät selvästi käytettävissä olevia tuloja enemmän. Kotitalouksien investointiaste kasvoi hieman edellisestä neljänneksestä. Yrityssektorin voittoaste nousi, vaikka arvonlisäys supistui huomattavasti. Pienentyneet maksetut palkansaajakorvaukset ja kasvaneet saadut tuotantotukipalkkiot käänsivät voittoasteen kasvuun. Yrityssektorin investointiaste puolestaan laski edellisestä neljänneksestä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, joista pääoman kuluminen on poistettu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeuksellinen tilanne ja makrotalouden shokki näkyivät usealla sektorilla. Yritysten arvonlisäys ja maksetut palkansaajakorvaukset pienentyivät. Kotitaloussektorilla erityisesti pienentyneet saadut palkansaajakorvaukset supistivat käytettävissä olevia tuloja. Kotitaloudet kuitenkin sopeuttivat kulutustaan käytettävissä olevien tulojen muutosta voimakkaammin ja säästämisaste kääntyi jyrkkään nousuun. Samaan aikaan kun pienentynyt verokertymä laski julkisyhteisöjen tuloja, julkisyhteisöt tukivat poikkeuksellisen paljon yrityssektoria. Tästä syystä julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi merkittävästi. Myös osingonmaksuja on lykätty, mikä näkyy läpi talouden pienentyneinä omaisuustuloina ja -menoina.

Neljännesvuosittaisten sektoritilien tiedot tulevat tarkentumaan lähdeaineistojen päivittyessä. Koronaviruspandemiasta huolimatta tilaston laadinnassa tavallisesti käytettävät lähdeaineistot olivat kaikki myös nyt käytettävissä, eikä aineistoihin liittyviä poikkeuksellisia puutteita havaittu. Joissain kausitasoitetuissa luvuissa on tavallista enemmän epävarmuutta.

Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi huhti-kesäkuussa lähes kuudella prosenttiyksiköllä 9,7 prosenttiin. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenivät, mutta kulutus pieneni vielä selvästi enemmän, jolloin säästämisaste kasvoi merkittävästi.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste kasvoi hieman edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 14,5 prosenttia. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kotitalouksien investoinnit pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä, mutta investointiaste nousi selvästi, sillä käytettävissä oleva tulo pieneni.

Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo pieneni käypähintaisesti -1,7 prosenttia eli noin puoli miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä saadut palkat pienenivät yli miljardilla eurolla ja omaisuustulot pienenivät 0,7 miljardilla eurolla, kun taas saadut sosiaalietuudet kasvoivat lähes miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Vastaavasti menopuolella sekä maksetut verot että maksetut sosiaaliturvamaksut pienenivät, mutta vähemmän, yhteensä vajaan puolen miljardin euron verran vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo pieneni käypähintaisesti -1,7 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna -2,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan reaalitulon kehitys

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät -8,3 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Sekä urheilun että kulttuurin saralla monen yhdistyksen toiminta keskeytyi keväällä kokonaan, mikä näkyi myös palkanmaksussa.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämis- ja investointiasteita.

Yritysten voittoaste kasvussa

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 3,2 prosenttiyksiköllä 33,2 prosenttiin. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Yritysten voittoaste kääntyi selvään kasvuun, koska vaikka arvonlisäys laski, myös maksetut palkansaajakorvaukset laskivat ja julkisyhteisöt tukivat voimakkaasti yrityksiä tuotantotukipalkkioin. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski 0,3 prosenttiyksiköllä, 28,6 prosenttiin. Investoinnit laskivat siis suhteessa enemmän kuin arvonlisäys.

Kausitasoittamattomista luvuista laskettu rahoitusalijäämä pienentyi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 1,3 miljardia ollen 0,4 miljardia euroa.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuotos laski 1,7 prosenttia ja välituotekäyttö 1,9 prosenttia. Sektorin palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia. Voittoja kuvaava toimintaylijäämä laski 5,4 prosenttia edellisen neljänneksen 688 miljoonasta eurosta 651 miljoonaan euroon. Voitot laskivat erityisesti rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavilla laitoksilla. Vakuutuslaitoksilla voitot puolestaan kasvoivat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omaisuustulot ja -menot laskivat vuoden toisella neljänneksellä. Erityisesti sektorin saadut ja maksamat osingot laskivat EKP:n ohjeistettua pankkeja lykkäämään osingon maksua.

Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot laskivat ja sulautetut kokonaismenot kasvoivat. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni noin 5,3 miljardilla eurolla vuoden takaisesta, ollen 3,7 miljardia alijäämäinen.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty: http://www.stat.fi/til/jtume/index.html

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa romahti vuoden 2020 toisella neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 13,8 miljardia vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Vähennystä vuoden takaiseen neljännekseen oli 2,0 miljardia (12,5 prosenttia). Palveluiden vienti oli 5,7 miljardia, mikä oli 27,7 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 12,8 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo väheni 3,2 miljardilla eurolla (20,0 prosentilla). Palveluiden tuonti oli 6,4 miljardia, mikä oli 21,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,3 miljardia ylijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Ulkomaille maksetut omaisuustulot olivat noin 0,4 miljardia suuremmat kuin ulkomailta saadut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,8 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 0,8 miljardia alijäämäinen vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.9.2020 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2019 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (460,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.9.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sekn/2020/02/sekn_2020_02_2020-09-18_tie_001_fi.html