Etusivu > Tilastot > Tulonjaon kokonaistilasto > 2009 > 2. Asuntokuntien tuloissa pientä kasvua vuonna 2009

2. Asuntokuntien tuloissa pientä kasvua vuonna 2009

Asuntokuntien keskimääräinen käytettävissä oleva rahatulo oli 38 880 euroa vuonna 2009. Reaalisesti tämä oli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava mediaanitulo oli 28 340 euroa, mikä on 2,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Mediaanitulo kuvaa keskivertoasuntokuntien tuloja ja niiden muutoksia luotettavammin kuin keskiarvotulo, koska mediaanitulo ei ole herkkä yksittäisille ääriarvohavainnoille. Etenkin pienemmissä väestöryhmissä yksittäiset äärihavainnot voivat vaikeuttaa keskiarvotuloilla tehtäviä tulovertailuja.

Asuntokuntien ekvivalenttien käytettävissäolevien keskimääräisten rahatulojen mukaan väestön tulot kasvoivat vuonna 2009 reaalisesti 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Mediaanitulon mukaan tulojen kasvu oli 2,4 prosenttia (kuvio 3). Asuntokunnan ekvalentti tulo saadaan siten, että asuntokunnan tulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Tulonjakotilastoissa käytetään Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1. Muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13 -vuotiaat) saavat painon 0,3.

Kuvio 3. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%). Tulokäsite: ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot asuntokuntaa kohden

Tarkastellaan seuraavaksi tulokymmenysten tulomuutoksia henkilöpainotetuilla keskiarvotuloilla. Tulokymmenykset on muodostettu järjestämällä väestö tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, minkä jälkeen väestö on jaettu kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä, mikä oli vuonna 2009 noin 524 000 henkilöä.

Alueittaiset tarkastelut tehdään asuntokuntien mediaanituloilla, mutta pitemmän aikavälin (1995–2009) tulomuutoksissa on käytetty asuntokuntien ekvivalentteja mediaanituloja. Alueluokituksena on käytetty vuoden 2010 seutukuntaluokitusta.

Tulokehitys heikointa tulojakauman ääripäissä

Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä tulojen vuosikasvu oli 0,5 prosenttia vuonna 2009. Ainoastaan suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulokehitys oli tätä heikompaa, keskiarvotulot alenivat kyseisessä ryhmässä reaalisesti 3,1 prosenttia. Muissa tulokymmenyksissä keskimääräisten tulojen reaalikasvu oli 2–2,4 prosentin välillä.

Kuviossa 4 suuritutuloisin tulokymmenys on vielä pilkottu kolmeen erikokoiseen fraktiiliin, 90–95 prosenttiin (F90–F95), 95–99 prosenttiin (F95–F99) ja 99–100 prosenttiin (F99–F100) asuntokuntaväestöstä. Hyvätuloisimpaan 90–95 prosenttiin väestöä (F90–F95) kuului noin 262 000 henkilöä ja 95–99 prosenttiin lähes 210 000 henkilö. Suurituloisimpaan prosenttiin (F99–F100) kuului vuonna 2009 runsaat 52 000 henkilöä.

Kaikista voimakkainta tulojen alentuminen oli rikkaimmassa prosentissa (F99–F100) väestöä, missä reaalitulot olivat vuonna 2009 lähes 15 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008. Sen sijaan muissa ylimmän tulokymmenyksen fraktiileissa tulot kasvoivat. Fraktiilissa F95–F99 tulojen reaalikasvu oli 0,6 prosenttia ja fraktiilissa F90–F95 1,7 prosenttia.

Kuvio 4. Asuntokuntaväestön keskimääräisten reaalitulojen vuosimuutokset tulokymmenyksittäin vuonna 2009. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöä kohden

Pitemmällä aikavälillä hyvätuloisilla tulokehitys selvästi parasta

Pitemmällä aikavälillä ovat asuntokuntaväestön tulot kasvaneet sitä enemmän mitä suurituloisemmasta tulokymmenyksestä on kysymys. Tämä ilmenee kuviosta 5, jossa kuvataan asuntokuntien reaalitulojen kehitystä tulokymmenyksittäin aikavälillä 1995–2009. Kyseisellä aikavälillä tulojen reaalikasvu oli suurituloisimmassa kymmenyksessä 66 prosenttia.

Rikkaimmassa prosentissa väestöä vastaava tulojen muutos oli 90 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenesosassa väestöä tulot olivat vuonna 2009 reaalisesti vain vajaat 14 prosenttia suuremmat kuin 1990–luvun puolivälissä.

Kuvio 5. Asuntokuntaväestön keskimääräisten reaalitulojen muutokset tulokymmenyksittäin vuosina 1995–2009. Suurituloisin tulokymmenys jaettu kolmeen osaan. Tulokäsite: Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo henkilöä kohden

Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät vuonna 2009

Asuntokunnat saivat palkkatuloja vuonna 2009 keskimäärin 28 370 euroa, mikä on reaalisesti 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yrittäjätuloja asuntokunnat saivat keskimäärin 2 250 euroa ja omaisuustuloja 2 840 euroa. Keskimääräiset yrittäjätulot alenivat vuonna 2009 reaalisesti edellisvuodesta runsaat 12 prosenttia ja omaisuustulot lähes 16 prosenttia. Tuotannontekijätuloja (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen summa) asuntokunnat saivat keskimäärin 33 460 euroa. Reaalisesti tämä oli lähes 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.

Omaisuustuloja pienensi etenkin myyntivoittojen vähentyminen. Myyntivoittoja asuntokunnat saivat vuonna 2009 reaalisesti lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös osinkotuloja asuntokunnat saivat vuonna 2009 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, vähennystä oli runsaat 9 prosenttia. Sen sijaan vuokratulojen määrä lisääntyi vuonna 2009, kasvua niissä oli reaalisesti noin 5 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Taulukko 2. Asuntokuntien tulot vuonna 2009, sekä tulojen muutokset ja vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohden, €

Tulolaji	Keskimäärin/asuntokunta vuonna 2009, €	Muutos 2008–2009, %	Kasvukontribuutio käytettävissä olevan rahatulon muutokseen, % -yksikköä
1. PALKKATULOT	28 366	-1,8	-1,5
1.1 joista: luontoisedut ja työsuhdeoptiot	421	-9,1	-0,1
1.1.1 joista: työsuhdeoptiot	55	-42,7	-0,1
2. YRITTÄJÄTULOT YHTEENSÄ	2 253	-12,4	-0,9
2.1. Yrittäjätulot maataloudesta	410	-7,0	-0,1
2.2. Yrittäjätulot metsätaloudesta	270	-37,2	-0,5
2.3. Yrittäjätulot muusta yrittäjätoiminnasta	1 572	-7,5	-0,4
3. OMAISUUSTULOT YHTEENSÄ	2 843	-15,6	-1,5
3.1. Osinkotulot	1 294	-9,3	-0,4
3.2. Vuokratulot	459	4,8	0,1
3.3. Myyntivoitot	640	-39,5	-1,2
3.4. Muut omaisuustulot	450	0,4	0,0
4. TUOTANNONTEKIJÄTULOT	33 462	-3,9	-3,9
5. SAADUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ	11 880	9,4	3,0
5.1. Sairausajan toimeentuloturva	217	5,3	0,0
5.2. Toimintarajoitteisuuteen liittyvä tuki	1 519	2,8	0,1
5.3. Vanhuuden turva	6 164	9,6	1,6
5.4. Lesken ja muiden omaisten tuki	594	3,8	0,1
5.5. Lapsiperheiden etuudet	1 041	3,2	0,1
5.6. Työttömyysturva	1 485	23,0	0,8
5.7. Asumisen tuet	420	9,1	0,1
5.8. Opintoetuudet	198	13,8	0,1
5.9. Muu toimeentuloturva	244	20,2	0,1
6. BRUTTOTULOT	45 342	-0,7	-1,0
7. MAKSETUT TULONSIIRROT YHTEENSÄ	10 459	-5,4	-1,7
8. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHATULOT	34 883	0,8	0,8

Metsätalouden tulojen määrä väheni vuonna 2009 runsaat 37 prosenttia. Maatalouden yrittäjätulot alenivat reaalisesti 7 prosenttia edellisvuodesta. Myös yrittäjätulot muusta yritystoiminnasta vähenivät selvästi, eli runsaat 7 prosenttia.

Sen sijaan saadut tulonsiirrot kasvoivat vuonna 2009 selvästi, reaalikasvua edellisvuodesta oli 9,4 prosenttia. Eniten kasvoivat työttömyysturvaetuudet, joita asuntokunnat saivat 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Saatujen tulonsiirtojen suurin erä, vanhuuden turva, kasvoi merkittävästi eli runsaalla 9 prosentilla. Myös muu toimeentuloturva, jonka suurin erä on toimeentulotuki, kasvoi runsaat 20 prosenttia.

Palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä saatujen tulonsiirtojen summa eli bruttotulot vähenivät keskiarvolla mitattuna reaalisesti vajaan prosentin verran vuonna 2009.

Maksettuja tulonsiirtoja asuntokunnat maksoivat vuonna 2009 reaalisesti 5,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämä yhdessä saatujen tulonsiirtojen kasvun kanssa johti siihen, että asuntokuntien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin vuonna 2009.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 17.12.2010