Julkaistu: 18.12.2018

Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.

Asuntokuntien mediaanitulojen reaalimuutokset (%) seutukunnittain vuosina 2014–2017. Kymmenen korkeimman ja matalimman kasvun seutukuntaa

Asuntokuntien mediaanitulojen reaalimuutokset (%) seutukunnittain vuosina 2014–2017. Kymmenen korkeimman ja matalimman kasvun seutukuntaa
Tulokäsite asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), mediaani

Tunturi- ja Pohjois-Lapissa asuntokuntien hyvää mediaanitulojen kasvua näyttäisi selittävän palkka- ja yrittäjätulojen nopea reaalikasvu, mikä näiden alueiden asuntokunnilla oli vuosina 2014-2017 keskiarvotulolla mitattuna runsaat 6 prosenttia. Vakka-Suomessa asuntokuntien mediaanitulojen hyvä kasvu näyttäisi ennen kaikkea johtuvan asuntokuntien saamien palkkatulojen nopeasta kasvusta.

Pohjoisen Lapin alueilla palkka- ja yrittäjätulojen hyvää tulokehitystä selittänee pitkälti matkailuala ja sen kasvu. Vakka-Suomessa asuntokuntien hyvää palkkatulojen kasvua todennäköisesti selittää alueella viime vuosina hyvin menestynyt teollinen toiminta, kuten auto-, elintarvike- ja telakkateollisuus.

Heikointa asuntokuntien tulokehitys on viime vuosina ollut sekä Pohjanmaalla Kokkolan ja Vaasan seutukunnissa että Etelä-Karjalassa Lappeenrannan ja Imatran seutukunnissa. Näillä alueilla asuntokuntien mediaanitulojen reaalikasvu jäi vuosina 2014-2017 vajaaseen prosenttiin.

Keskivertotalouksien reaalitulojen kasvu vielä vaatimatonta vuonna 2017

Suomalaistalouksien tulokehitys on ollut 2010-luvulla heikkoa, vuosikymmenen alkuvuosina asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot reaalisesti jopa alenivat. Vuonna 2015 asuntokuntien tulokehitys kääntyi pitkästä aikaa selvästi positiiviseksi, mutta viime vuosina reaalitulojen kasvuvauhti ei ole juurikaan nopeutunut.

Asuntokuntien reaalitulot kasvoivat vuonna 2017 keskiarvolla mitattuna 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan keskivertotalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanitulon mukaan asuntokuntien tulojen reaalikasvu jäi vajaaseen prosenttiin vuonna 2017.

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset 1995–2017

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset 1995–2017
Vuosien 1995–2000, 2000–2005 ja 2005–2010 muutos kuvaa aikavälin keskimääräistä vuosimuutosta. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot), keskiarvo asuntokuntaa (korjattu 18.12.2018 klo 11:00) kohti. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (321,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. tuloerot 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_tie_002_fi.html