4. Tuloerojen muutos Suomessa pitkällä aikavälillä

Seuraavassa tarkastellaan tuloerojen muutosta Suomessa pitkällä aikavälillä (1966–2014) kansainvälisesti vertailukelpoisin käsittein. Pitkän aikavälin kansainvälisiin vertailuihin soveltuvat OECD:n tiedot paremmin kuin Eurostatin tiedot, sillä Eurostatin vertailukelpoiset aikasarjat ovat huomattavasti lyhyempiä. Suomesta sekä Eurostatin että OECD:n tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon.

4.1 Tuloerojen kasvu Suomessa 1990-luvun lopulla OECD-maiden nopeimpia

Tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle (kuvio 11, tulonjakotilaston tietokantataulukko 4b ). Muutokset olivat tämän jälkeen pieniä, kunnes tuloerot kasvoivat muutamassa vuodessa 1990-luvun loppupuolella lähelle nykytasoa. Tämän jälkeen tuloerot kasvoivat hieman vuoteen 2007 asti, jonka jälkeen ne ovat lievästi kaventuneet. Vuonna 2014 Gini-kerroin oli noin viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1994, kun käytetään kansainvälisesti vertailukelpoista tulokäsitettä.

Kuvio 11. Tuloerot Suomessa 1966–2014, käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot), Gini-kerroin (%)

Kuvio 11. Tuloerot Suomessa 1966–2014, käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot), Gini-kerroin (%)

Suomessa tuloerojen kasvu oli 1990-luvulla kansainvälisesti verraten nopeaa. OECD-maista vain Ruotsissa Gini-kertoimen muutos on ollut suurempaa 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Ruotsissa tuloerot (pl. myyntivoitot) ovat kasvaneet myös 2000-luvulla. Tuloerot ovat Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kuitenkin edelleen OECD-maiden alhaisimpia. Tietoja OECD-maiden tuloeroista löytyy OECD:n tulonjakotietokannasta ja vuoden 2013 tulonjakotilastosta .

Tuloerojen tasosta ja muutoksesta voi saada erilaisen kuvan eri kansainvälisistä tietolähteistä. Joissakin maissa Eurostatin ja OECD:n tiedot tulonjaon kehityksestä voivat poiketa, sillä tietolähteet eivät ole aina samoja. Muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa OECD:n ja Eurostatin tiedot perustuvat eri lähteisiin. Suomen tiedot sekä Eurostatin että OECD:n tietokannassa perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon ja ne antavat ajallisesti yhtenäisen kuvan, vaikka käsite-erojen vuoksi myös Suomen tietojen tasot näissä kansainvälisissä lähteissä poikkeavat. Esimerkiksi OECD käyttää kulutusyksikköasteikkona henkilöluvun neliöjuurta, kun taas Eurostat käyttää asteikkoa, jossa aikuisten ja lasten painot ovat erilaiset (ns. muunnettu OECD-asteikko, ks. laatuseloste).

4.2 Tuloerojen muutos Suomessa 1987–2014

Suomessa tuloerojen kasvun taustalla 1990-luvun lopussa oli vuosikymmenen alun syvä lama ja sitä seurannut nousukausi. Viime vuosien talouskriisin tulonjakovaikutukset ovat niihin verrattuna pieniä Suomessa. Tätä havainnollistaa kuvio 12, jossa on esitetty tuotannontekijätulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen jakautuminen koko väestössä vuodesta 1987 alkaen.

Kuvio 12. Tuotannontekijätulojen (pl. myyntivoitot), käytettävissä olevien rahatulojen (pl. myyntivoitot) ja käytettävissä olevien tulojen (ml. myyntivoitot ja asuntotulo) Gini-kertoimet (%) 1987–2014

Kuvio 12. Tuotannontekijätulojen (pl. myyntivoitot), käytettävissä olevien rahatulojen (pl. myyntivoitot) ja käytettävissä olevien tulojen (ml. myyntivoitot ja asuntotulo) Gini-kertoimet (%) 1987–2014

Tuotannontekijätuloja ovat tuotantotoiminnasta ja omaisuudesta saadut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot. Laman aikana tuotannontekijätulojen erot kasvoivat huomattavasti vuodesta 1990 vuoteen 1994 työttömyyden ja konkurssien myötä. Tulonsiirrot pitivät kuitenkin käytettävissä olevien tulojen erot lähes ennallaan. Laman jälkeen tuotannontekijätulojen erot eivät pienentyneet. Hyvä työllisyyskehitys toisaalta tasasi hieman työtulojen eroja koko väestössä, mutta toiseen suuntaan vaikutti suurituloisille kohdentunut omaisuustulojen (mm. osinkotulojen) voimakas kasvu.

Kun tulonsiirrot ja verotus tasasivat kasvaneita tuotannontekijätulojen eroja aiempaa vähemmän, kasvoivat käytettävissä olevien tulojen erot nopeasti 1990-luvun puolivälistä alkaen vuoteen 2001 asti. Vuonna 2014 käytettävissä olevien rahatulojen (pl. myyntivoitot) erot olivat likimain samalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Sen sijaan tuotannontekijätulojen erot ovat alkaneet viime vuosina jälleen hieman kasvaa. Tähän vaikuttaa muun muassa työelämän ulkopuolella olevien osuuden kasvu (eläköityminen, työttömyys).

Edellä käytetty kansainvälisesti vertailukelpoinen tulokäsite ei sisällä ns. laskennallista asuntotuloa eikä veronalaisia myyntivoittoja (ks. Canberra Group , 2011; OECD , 2013), eivätkä ne ole mukana Eurostatin ja OECD:n tilastotiedoissa. Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin tulokäsitettä, jossa sekä veronalaiset myyntivoitot että laskennallinen asuntotulo laskettiin omaisuustulona osaksi käytettävissä olevia tuloja.

Kuviossa 12 on esitetty tuloerojen kehitys myös myyntivoitot ja asuntotulon sisältävällä tulokäsitteellä. Kun veronalaiset myyntivoitot lasketaan tuloihin mukaan, nousee tuloerojen taso, ja niiden muutoksessa on enemmän suhdanneluonteista vaihtelua. Erityisesti 1990-luvun lopussa ja vuosina 2004–2007 kehitys poikkeaa. Myyntivoittojen vaikutus on suurin suhdannehuipussa (2000, 2007) ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi tuloerojen vuosimuutokseen. Laskennallisen asuntotulon huomioiminen taas yleensä kaventaa tuloeroja, mutta ajallinen kehitys ei olennaisesti muutu. Tarkemmin vaihtoehtoisia tulokäsitteitä on tarkasteltu vuoden 2012 tulonjakotilaston katsauksessa 4 .

Tässä käytetyt vuosien 1987–2014 tiedot perustuvat tulonjakotilastoon, johon EU:n tulo- ja elinolotutkimus (EU-SILC) on sisältynyt vuodesta 2003 alkaen. Vuosien 1966–1981 tiedot perustuvat kulutustutkimuksen tietoihin. Suomen tiedot ulottuvat yhtä vuotta pidemmälle kuin kansainväliset vertailutiedot tuloista eli vuoteen 2013. Tulonjakotilaston käytettävissä olevat rahatulot -käsite vastaa EU:n tulo-ja elinolotilaston (EU-SILC) tulokäsitettä sillä poikkeuksella, että tulonjakotilastossa palkkatuloihin luetaan rahapalkan lisäksi kaikki palkkatulojen luontoisetuudet, EU:n tulomääritelmässä ainoastaan autoetu.


Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.5.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tuloerot (kansainvälinen vertailu) 2014, 4. Tuloerojen muutos Suomessa pitkällä aikavälillä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2014/04/tjt_2014_04_2016-05-25_kat_004_fi.html