Julkaistu: 22.6.2020

Matkailu laski selvästi vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä

Palveluvienti laski 5 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti laski 2 prosenttia. Palveluita vietiin 6,8 miljardilla eurolla ja tuotiin 7,8 miljardilla eurolla. Palveluviennissä ja -tuonnissa laskua oli erityisesti matkailussa ja kuljetuspalveluissa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti laski 10 prosenttia ja tuonti laski 4 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti laski 12 prosenttia ja tavaratuonti laski 5 prosenttia.

Maksutaseen ja Tullin mukaiset tasot voivat erota, koska Tullin mukainen tavarakauppa sisältää tavaravirtoja, joissa omistajuus ei muutu. Maksutaseen mukainen tavarakauppa perustuu sen sijaan omistajuuden muutokseen. Tullin aineistoon tehtävien muutosten lisäksi maksutaseen mukainen tavarakauppa sisältää ulkomailta ulkomaille tapahtuvia myyntejä ja ostoja.

Palveluviennin laskun takana erityisesti matkailu ja kuljetuspalvelut

Sekä matkailu Suomesta ulkomaille että matkailu Suomeen laski vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Matkailumenojen arvo Suomesta ulkomaille, mikä tilastoidaan matkailutuonniksi, laski 9 prosenttia. Matkailu Suomeen (tilastoidaan matkailuvienniksi) laski sen sijaan 16 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna.

Matkailupalveluita tuodaan edelleen enemmän kuin niitä viedään. Suomeen saatiin 704 miljoonan euron arvosta tuloja matkailupalveluista vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Menoja Suomesta ulkomaille virtasi noin miljardin euron arvosta. Matkailuvientiin sisältyy esimerkiksi Suomeen joko vapaa-ajanviettoon tai liikematkalle alle vuodeksi matkustaneen henkilön kuluttamat tavarat ja palvelut.

Palveluvientiä vähensi euromääräisesti eniten kuljetuspalvelut, joka laski 19 prosenttia (188 miljoonaa euroa) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kuljetusvienti sisältää esimerkiksi rahti- ja matkustajakuljetuksista sekä posti- ja kuriiripalveluista syntyvää tuloa Suomeen.

Muita palveluvientiä vähentäviä palvelueriä ovat muun muassa tuotannolliset palvelut ja muut liike-elämän palvelut. Tuotannollisten palveluiden vienti laski 18 prosenttia. Muita liike-elämän palveluita vietiin puolestaan 11 prosenttia vähemmän. Laskua edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden oli erityisesti muihin liike-elämän palveluihin kuuluvassa alaerässä: tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.

Palveluviennin laskua hillitsi kuitenkin yhden palveluerän viennin kasvaminen. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluita (ICT-palvelut) vietiin 15 prosenttia enemmän (343 miljoonaa euroa) kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Yhdysvallat olivat Suomen tärkein vientimaa palveluiden osalta

Palveluita vietiin eniten Yhdysvaltoihin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Yhdysvaltojen osuus Suomen palveluviennistä oli noin 14 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Palveluvienti Yhdysvaltoihin kasvoi 16 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, kun taas tavaravienti laski 26 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus tavaraviennistä laski 2 prosenttiyksikköä, palveluviennin osuuden kasvaessa 3 prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna. Euroalueen osuus palveluviennistä puolestaan laski noin 5 prosenttiyksiköllä. Tavaraviennin lasku oli maltillisempaa, 1 prosenttiyksikön verran.

Yhdysvaltojen osuus tavaratuonnista pysyi samana vuodentakaiseen verrattuna, kun taas osuus palvelutuonnista kasvoi 1 prosenttiyksikön. Euroalueen osalta osuus tavaratuonnista kasvoi 1 prosenttiyksikön ja palvelutuonti pysyi samalla tasoilla.

Palveluiden ulkomaankauppa Ruotsiin alijäämäistä

Palveluita vietiin Yhdysvaltojen jälkeen erityisesti Ruotsiin, jonne palveluita vietiin 13 prosenttia vähemmän vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sen sijaan palvelutuonti Ruotsista kasvoi 2 prosenttia. Palvelukauppa Ruotsiin on edelleen alijäämäistä: Ruotsista tuotiin palveluita lähes 0,3 miljardilla eurolla enemmän kuin sinne vietiin. Tavaroita vietiin Ruotsiin 1,7 miljardin euron arvosta. Tavaravienti Ruotsiin laski 15 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Palveluvienti Saksaan laski 22 prosenttia, kun taas tavaravienti laski 30 prosenttia. Saksan osuus Suomen palveluviennistä oli 8 prosenttia vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Saksan osuus palveluviennistä Suomesta Eurooppaan oli 13 prosenttia. Tavaraviennissä nämä osuudet olivat suunnilleen samalla tasolla: 9 ja 13 prosenttia.

Britanniasta tuodut palvelut ylittivät palveluviennin tällä neljänneksellä. Palvelutuonti Britanniasta laski 4 prosenttia, palveluviennin kasvaessa 13 prosenttia. Palveluvienti Venäjälle laski 12 prosenttia, kun taas palvelutuonnin taso laski 20 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kiinaan palveluita vietiin 12 prosenttia vähemmän ja palveluita tuotiin 7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 alussa.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, Nina Hiltunen 029 551 3089, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (294,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 22.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 1. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2020/01/tpulk_2020_01_2020-06-22_tie_001_fi.html