Julkaistu: 18.9.2020

Ulkomaankauppa supistui selvästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti laski 18 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä suhteessa edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Ulkomaankauppa, eli vienti ja tuonti, laski sekä tavaroissa että palveluissa. Palveluita vietiin 28 prosenttia ja tuotiin 22 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaankaupan suhteellinen vähentyminen oli pienintä tavaroiden viennissä, jossa lasku oli 12 prosentin suuruinen. Tavaroiden tuonti laski vuorostaan 20 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Palvelu- ja tavaravienti laskivat yhteensä hieman yli neljän miljardin euron verran verrattuna edellisvuoden toiseen neljännekseen. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä Suomesta vietiin 15,8 miljardin euron verran tavaroita ja 7,9 miljardin euron verran palveluita, mutta vuoden 2020 vastaavalla neljänneksellä tavaraviennin arvo oli suuruudeltaan 13,8 miljardia euroa ja palveluvienti 5,7 miljardia euroa. Tavaravienti siis laski 12 prosenttia ja palveluvienti 28 prosenttia. Palveluviennin osalta etenkin matkailun ja kuljetuspalveluiden viennin kehitys oli heikkoa ja näiden kahden erän arvo laski yhteensä 1,3 miljardia euroa. Matkailun ja kuljetuksen viennin supistumisen suhde koko palveluviennin laskuun oli siis peräti 59 prosenttia.

Matkailun ja kuljetuspalveluiden vienti laski entisestään

Matkailu sekä Suomeen että Suomesta ulkomaille on pienentynyt selkeästi. Matkailu Suomeen, joka tilastoidaan matkailuvienniksi, oli vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä 87 prosenttia pienempää kuin vuotta aiemmin. Matkailu Suomesta ulkomaille, eli matkailutuonti, laski vuorostaan 93 prosenttia. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä matkailuviennistä saatiin tuloa 0,7 miljardia euroa, kun taas matkailutuonti oli arvoltaan 1,3 miljardia euroa. Vuoden 2020 toisella neljänneksellä sekä matkailuvienti että -tuonti olivat arvoltaan hieman alle 0,1 miljardia. Myös vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen aikana tapahtuneen palveluviennin laskun takana oli matkailun ja kuljetuspalveluiden heikko kehitys ja sama trendi jatkui kuluneella neljänneksellä entistä vahvempana.

Kuljetuspalveluiden ulkomaankauppa riippuu sekä matkailun että tavaroiden ulkomaankaupan tilanteesta, joka ei ollut suotuisa. Kuljetuspalveluiden viennin arvo oli vuoden 2019 toisella neljänneksellä 1,1 miljardia euroa, mutta kuluneella neljänneksellä se oli laskenut 0,5 miljardiin euroon. Kuljetusvienti siis vähentyi 59 prosenttia. Myös kuljetuspalveluiden tuonti väheni selkeästi edellisvuoteen verrattuna.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Palveluvienti ei kasvanut merkittävästi missään erässä

Muissa palveluerissä viennin supistuminen oli suurinta henkisen omaisuuden käytöstä perityissä maksuissa. Niiden arvo vuoden 2019 toisella vuosineljänneksellä oli yhteensä 1,1 miljardia euroa ja tästä tasosta tultiin alaspäin noin puoli miljardia euroa. Vaikka erän arvo vähentyi jopa 43 prosenttia, sen taso ei kuitenkaan ole muuttunut yhtä paljon verrattuna vuoden 2019 muihin neljänneksiin. Merkittävää laskua oli myös televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden (TTT) viennissä, joka vähentyi 0,2 miljardin euron verran. TTT-vienti oli kuitenkin edelleen palveluviennin suurin erä 2,5 miljardin euron arvollaan. Lisäksi tuotannollisten palveluiden viennin arvo laski 0,2 miljardia euroa vuodentakaiselta 0,5 miljardin euron tasoltaan, mikä merkitsee supistumista noin kolmanneksella.

Vuosi 2019 oli kasvun aikaa etenkin TTT-palveluiden viennille, mutta kuluneella vuosineljänneksellä ei sen eikä muidenkaan palveluerien vienti kasvanut suhteessa vuodentakaiseen lukuun ottamatta teknisten, kaupankäyntiin liittyvien ja muiden liike-elämän palveluiden vientiä. Tässäkin palveluerässä kasvu oli kuitenkin suuruudeltaan vain 45 miljoonaa euroa.

Palveluiden tuonti laski myös vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja sitä selittää viennin tapaan matkailun ja kuljetuksen raju lasku. Eräiden palveluerien tuonti kuitenkin kasvoi verrattuna vuoden 2019 toiseen neljännekseen. Etenkin TTT-palveluiden tuonti kasvoi 101 miljoonan euron verran tai 10 prosenttia. Lisäksi henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut sekä rakentamisen ja tuotannollisten palveluiden tuonti kasvoivat hieman. Sen sijaan muiden liike-elämän palveluiden tuonti laski 175 miljoonaa euroa eli enemmän kuin mitä muut palveluerät yhteensä kasvoivat. Erityisesti tähän erään kuuluvan tutkimus- ja kehityspalveluiden tuonti väheni 133 miljoonan euron verran.

Vienti Eurooppaan vähentyi, mutta maanosa oli edelleen suurin markkina-alue

Eurooppaan kohdistuneen viennin arvo supistui 3,3 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Koska kokonaisviennin arvo väheni 4,2 miljardia euroa, Euroopan viennin laskun suhde kaiken viennin laskuun oli jopa 79 prosenttia. Kuluneella neljänneksellä Eurooppaan vietiin yhteensä 12,9 miljardin euron verran tavaroita ja palveluita, kun edellisvuoden vastaava lukema oli 16,2 miljardia euroa.

Viennin lasku oli suurta etenkin Ruotsin ja Saksan suhteen. Vienti Ruotsiin laski vuodentakaiselta 3,0 miljardin euron tasolta 0,4 miljardia euroa ja vienti Saksaan 2,1 miljardin euron tasolta 0,5 miljardia euroa. Vienti muihinkin Euroopan maihin vähentyi. Sekä Iso-Britanniaan että Venäjään kohdistuneen viennin arvot olivat 1,1 miljardia euroa vuoden 2019 toisella neljänneksellä ja molempien maiden kohdalla myös viennin lasku oli samansuuruista eli 0,3 miljardia euroa.

Palveluvienti Saksaan vähentyi 41 prosenttia eli suhteessa enemmän kuin tavaravienti, joka laski 16 prosenttia. Ylipäätänsä Eurooppaan kohdistunut palveluvienti laski suhteellisesti mitattuna 32 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna eli tavaravientiä enemmän, jossa vastaava supistuminen oli 15 prosentin suuruinen. Tässäkin oli maakohtaisia eroja, sillä esimerkiksi Ruotsin ja Iso-Britannian suhteen palvelu- ja tavaraviennin suhteellinen vähentyminen oli samankaltaista.

Euroopan osuus Suomen viennistä oli 66 prosenttia eikä se olennaisesti vähentynyt edellisvuodesta. Vienti Amerikkaan laski 0,7 miljardin euron verran, minkä taustalla vaikuttaa Yhdysvaltoihin viennin supistuminen kolmanneksella vuodentakaisesta. Suurin osa tästä johtuu tavaraviennin laskusta. Yhdysvaltoihin vietiin tavaroita 1,7 miljardin euron verran vuoden 2019 toisella neljänneksellä, kun taas kuluneella neljänneksellä taso oli laskenut yhteen miljardiin euroon. Vienti Afrikkaan vuorostaan laski vähemmän eikä vienti Aasiaan muuttunut juurikaan 3,3 miljardin euron tasostaan.

Aasian maiden joukossa vienti Kiinaan kuitenkin kasvoi jopa 69 prosenttia vuodentakaisesta. Viennin taso vuoden 2020 toisella neljänneksellä, eli 1,1 miljardia euroa, ei toisaalta ollut suurempi kuin esimerkiksi loppuvuodesta 2019. Myös tuonti Kiinasta kasvoi 12 prosenttia ja oli kuluneella neljänneksellä arvoltaan 1,6 miljardia euroa. Kiinan kanssa käydyn ulkomaankaupan kasvu johtui nimenomaan tavarakaupasta, sillä palveluiden vienti ja tuonti laskivat hieman. Yleisesti ottaen Aasiassa, ja esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa, palveluvienti vähentyi selvästi.

Viennin lailla myös tuonti vähentyi Euroopassa. Tuonnin vuodentakainen arvo oli 19,0 miljardia euroa, joka laski 14,6 miljardiin. Viennin muutoksista poiketen Venäjällä oli tuonnin vähentymisessä suurempi painoarvo. Tuonti Venäjältä laski jopa 52 prosenttia edellisvuoden neljänneksen 2,3 miljardin euron tasolta. Kuluneella neljänneksellä Venäjältä tuotiin 1,0 miljardin euron verran tavaroita ja 0,1 miljardin verran palveluita, kun vuodentakaiset luvut olivat vastaavasti 2,0 miljardia ja 0,2 miljardia.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (302,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 18.9.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 2. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2020/02/tpulk_2020_02_2020-09-18_tie_001_fi.html