Julkaistu: 18.12.2020
Vienti ei toipunut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa laski selvästi vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen tavaroiden ja palveluiden vienti laski kuluneella neljänneksellä 17 prosenttia, kun taas tuonti väheni 15 prosenttia. Toisin sanoen viennin arvo laski 4,0 miljardia euroa vuoden takaisesta ja tuonti vastaavasti 3,6 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .
Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain (Korjattu 10.3.2021)
Tavaroita sekä vietiin Suomesta että tuotiin Suomeen noin 14 miljardin euron verran vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Palveluita vietiin 5,6 miljardin euron verran ja tuotiin 6,3 miljardin euron verran. Verrattaessa vientiä kuluneen vuosineljänneksen ja vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen välillä tilanne ei ole muuttunut merkittävästi. Kuluneella neljänneksellä tavaroiden viennin arvo oli 0,1 miljardia euroa suurempi, kun taas palveluiden vienti laski vain hieman. Palveluiden tuonnin arvo laski 0,1 miljardia euroa, mutta tavaroita vuorostaan tuotiin 1,0 miljardin euron verran enemmän vuoden 2020 kolmannella kuin toisella neljänneksellä.
Kuitenkin verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen ulkomaankauppa laski selkeästi. Lisäksi viennin ja tuonnin tasot olivat kuluneella neljänneksellä vuosien 2017 ja 2018 vastaavia neljänneksiä alhaisempia. Ulkomaankaupan supistuminen edellisvuodesta oli suhteessa voimakkaampaa palvelujen kuin tavaroiden suhteen. Palveluvienti ja -tuonti laskivat suhteessa vuoden takaiseen neljännekseen 32 ja 22 prosenttia, kun taas tavaravienti ja -tuonti vähenivät vastaavasti 9 ja 11 prosenttia. Suuri osa palveluviennin laskusta johtuu kuljetus- ja matkailuviennin selvästä vähentymisestä.
Kuljetus- ja matkailupalvelujen ulkomaankauppa on edelleen alhaisella tasolla
Matkailuviennin ja -tuonnin tasot ovat vuoden 2020 aiemmilla vuosineljänneksillä alittaneet edellisvuoden lukemat eikä kolmas vuosineljännes ollut tällä saralla poikkeus. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä matkailuviennistä saatiin vielä tuloa noin miljardin euron verran, kun taas kuluneella neljänneksellä Suomeen tuli tuloa euromääräisesti vain 0,2 miljardia euroa. Matkailutuonnin vastaavat arvot olivat 1,4 miljardia euroa ja 0,2 miljardia euroa. Matkailuvienti ja -tuonti, jotka sisältävät sekä vapaa-aikaan että liikematkailuun liittyvää kulutusta, olivat tosin arvoltaan hieman korkeampia kuluneella neljänneksellä kuin vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
Matkailun ohella myös kuljetuspalvelujen ulkomaankaupan kehitys on ollut heikkoa vuoden 2020 aikana. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä kuljetusvienti oli arvoltaan 1,3 miljardia euroa, kun taas vuotta myöhemmin sen arvo oli vain 0,5 miljardia euroa. Laskua tuli siis noin 0,8 miljardia euroa. Kuljetustuonti laski kuljetusvientiä vähemmän, mutta senkin taso oli 28 prosenttia alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin
Palvelutuonti kasvoi maltillisesti tietyissä erissä, palveluviennissä lasku oli laajempaa
Matkailu- ja kuljetusviennin ohella myös muiden palveluerien viennin arvo laski vuoden takaisesta, joskin mainittuja eriä vähemmän. Muista palvelueristä eniten laski televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen (TTT) vienti, joka laski 21 prosenttia ollen vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä arvoltaan 2,4 miljardia euroa. Toisaalta sen taso oli edelleen korkeampi verrattuna toissavuoden 2018 kolmanteen neljännekseen, jolloin TTT-vienti oli ollut arvoltaan 1,7 miljardia euroa. Lisäksi TTT-vienti oli kuluneella neljänneksellä edelleen selvästi suurin viennin palvelueristä. Toiseksi suurin viennin palvelueristä oli vuorostaan muut liike-elämän palvelut.
Muiden liike-elämän palveluiden vienti oli kuluneelle neljännekselle tultaessa laskenut 0,2 miljardia euroa vuoden takaisesta ja oli siten arvoltaan 1,1 miljardia euroa. Arvoltaan pienempi tuotannollisten palvelujen vienti laski 0,1 miljardin euron verran vajaan 0,4 miljardin euron tasolle. Muissa palveluerissä lasku oli joko tätä pienempää tai viennin taso pysyi suunnilleen samansuuruisena suhteessa vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen.
Vaikka palveluiden tuonti kokonaisuudessaan vähenikin vuoden takaiseen verrattuna, joidenkin palveluerien tuonti kasvoi. TTT-tuonti oli kuluneella neljänneksellä arvoltaan 1,0 miljardia euroa ja se kasvoi noin 0,1 miljardin euron verran suhteessa vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen. Myös tuotannollisten palvelujen ja rahoitus- ja vakuutuspalvelujen tuonti kasvoi hienoisesti 9 ja 8 prosenttia. Muita liike-elämän palveluita, joka on ollut suurin yksittäinen tuonnin palveluerä viime vuosina, tuotiin kuluneella neljänneksellä 2,6 miljardin euron verran. Se säilyi siten edelleen suurimpana palvelutuonnin eränä, vaikka sen tuonnin arvo vähenikin 0,3 miljardia euroa.
Viennin vähentyminen koski kaikkia maanosia
Tavara- ja palveluvienti yhteenlaskettuina laskivat vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä laaja-alaisesti, sillä vienti niin Aasiaan, Afrikkaan, Amerikkaan kuin Eurooppaankin supistui vuoden 2019 kolmannesta neljänneksestä. Eurooppa oli edelleen Suomen suurin vientimarkkina ja se kattoi 67 prosenttia kaikesta viennistä. Eurooppaan vietiin Suomesta vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä 13,2 miljardin euron edestä tavaroita ja palveluita. Edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna viennin arvo laski 2,2 miljardia euroa eli 14 prosenttia. Viennin arvo Ruotsiin väheni 0,4 miljardia euroa, kun taas vienti Saksaan laski maltillisemmin 0,1 miljardia euroa.
Verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen vienti laski sekä EU-maihin että Iso-Britanniaan ja Venäjälle. Iso-Britanniaan vietiin kuluneella neljänneksellä 0,9 miljardin euron verran tavaroita ja palveluita, mikä oli 0,2 miljardin euron verran vähemmän kuin edellisvuonna. Venäjälle suuntautuneen viennin arvo oli vuorostaan 0,8 miljardia euroa ja se väheni 0,3 miljardia euroa, mikä vastaa siis noin 29 prosentin laskua.
Suomen vienti Amerikkaan oli arvoltaan 2,6 miljardia euroa kuluneella neljänneksellä, mikä oli 0,3 miljardia vähemmän kuin vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Lasku selittyy pääosin viennin vajaan 0,3 miljardin euron vähentymisellä Yhdysvaltoihin. Vienti Aasiaan oli vuorostaan arvoltaan 3,1 miljardia euroa ja sen arvo supistui 1,4 miljardia euroa verrattuna vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen. Kiinaan vietiin tavaroita ja palveluita kuluneella neljänneksellä 1,0 miljardin euron verran, mikäli oli 28 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Myös vienti Japaniin oli laskenut vuoden takaisesta, mutta toisaalta verrattuna vuoden 2018 tilanteeseen viennin supistuminen oli suhteessa vähäisempää niin Japanin, Kiinan kuin koko Aasian kohdalla.
Tuonti Aasiasta laski myös vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä suhteessa vuoden takaiseen, mutta vientiä vähemmän. Suomeen tuotiin Aasiasta 3,3 miljardin euron verran tavaroita ja palveluita, mikä oli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Tuonti Amerikasta, joka oli kuluneella neljänneksellä arvoltaan 1,3 miljardia euroa, väheni vuorostaan 0,5 miljardin euron verran. Tuonti Euroopasta laski 2,8 miljardin euron verran, mutta se oli kuitenkin arvoltaan 15,4 miljardia euroa. Toisin sanoen tuonti Euroopasta siis kattoi edelleen 76 prosenttia Suomen koko tuonnista. Tuonnin vähentyminen Ruotsista, Saksasta ja Iso-Britanniasta oli suhteessa maltillisempaa verrattuna Venäjään, josta tuonti Suomeen väheni jopa 0,8 miljardin verran.
Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko
Julkaisu pdf-muodossa (301,0 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (18.12.2020)
Päivitetty 18.12.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 3. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2020/03/tpulk_2020_03_2020-12-18_tie_001_fi.html