Julkaistu: 17.12.2019

Työttömän korkein tutkinto oli useimmiten ammatillinen perustutkinto vuonna 2018

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 lopussa työttömiä oli suhteessa työvoimaan eniten humanististen ja taidealojen, tekniikan alojen sekä palvelualojen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. Suhteessa vähiten työttömiä oli kasvatusalojen sekä terveys- ja hyvinvointialojen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Työttömistä neljäsosalla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tutkintotieto oli tuntematon, ja joka toisella korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto.

Työttömien osuus alan koulutuksen suorittaneesta työvoimasta vuonna 2018*, 18–64-vuotiaat

Työttömien osuus alan koulutuksen suorittaneesta työvoimasta vuonna 2018*, 18–64-vuotiaat
* Tieto on ennakollinen

Vuoden 2018 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 256 500. Noin neljäsosalla työttömistä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tutkintotieto oli tuntematon 1) . Työttömistä 40 prosentilla viimeisin korkein tutkinto oli toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut noin viidesosa työttömistä.

Kun tarkastellaan työttömien määrää suhteessa saman ikäiseen ja saman alan koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, oli työttömiä eniten humanistisilla aloilla ja taidealoilla. Näillä aloilla työttömiä oli lähes 12 prosenttia työvoimasta. Seuraavaksi eniten työttömiä oli tekniikan aloilla ja palvelualoilla. Suhteessa vähiten työttömiä oli kasvatusaloilla, joilla työttömiä oli vajaa 4 prosenttia työvoimasta. Lähes yhtä vähän työttömiä suhteessa alan koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan oli terveys- ja hyvinvointialoilla.

Työttömien suorittamista humanistisista ja taidealojen tutkinnoista 42 prosenttia oli toisen asteen ammatillisia perustutkintoja. Seuraavaksi yleisimpiä olivat ylemmät korkeakoulututkinnot, jollaisen oli suorittanut reilu neljännes alan koulutuksen suorittaneista työttömistä. Ylempiä korkeakoulututkintoja oli suoritettu paljon esimerkiksi kielten opiskelun sekä historian ja arkeologian aloilla. Yleisimmät tutkintonimikkeet olivat artesaani, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (2 054 työtöntä), audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto (1 204 työtöntä), medianomi (AMK) (744 työtöntä) sekä taiteen maisteri (540 työtöntä).

Tekniikan alojen tutkinnoista 78 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja. Tekniikan alojen sisällä yleisin koulutusala työttömillä oli rakentaminen ja rakennussuunnittelu. Tämän alan tutkinto oli lähes 14 500 työttömällä. Seuraavaksi yleisin ala oli mekaniikka ja metalliala (13 000 työtöntä). Yleisimmät tutkintonimikkeet olivat rakennusalan perustutkinto (4 659 työtöntä), kone- ja metallialan perustutkinto (3 565 työtöntä) sekä autoalan perustutkinto (2 862 työtöntä).

Työttömien suorittamista palvelualojen tutkinnoista reilu kolme neljäsosaa (78 %) oli ammatillisia perustutkintoja ja reilu kymmenesosa (12 %) ammattitutkintoja. Palvelualojen sisällä yleisin koulutusala oli hotelli- ja ravintola-ala (12 100 työtöntä). Seuraavaksi yleisimmät alat olivat kotitalouspalvelut (3 800 työtöntä) ja kuljetuspalvelut (3 700 työtöntä). Yleisimmät tutkintonimikkeet olivat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (2 930 työtöntä), logistiikan perustutkinto (2 282 työtöntä) ja laitoshuoltajan ammattitutkinto (1 133 työtöntä).

Työttömien määrä korkeimman tutkinnon koulutusalan ja -asteen mukaan vuonna 2018

Työttömien määrä korkeimman tutkinnon koulutusalan ja -asteen mukaan vuonna 2018

Terveys- ja hyvinvointialojen sisällä suurimman koulutusalan muodosti hoitotyö, jonka alan koulutuksen oli suorittanut 8 500 työtöntä. Hoitotyön alalle kouluttautuneista 70 prosenttia eli lähes 6 000 työtöntä oli suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajan tutkinnon. Seuraavaksi yleisimpiä tutkintoja terveys- ja hyvinvointialoilla olivat sairaanhoitajan (AMK) ja erikoissairaanhoitajan tutkinnot (yhteensä 1 422 työtöntä).

Vuoden 2018 lopussa työttömänä oli 2 600 kasvatusalan tutkinnon suorittanutta. Heistä noin puolet oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Työttömien yleisimmät tutkintonimikkeet kasvatusaloilla olivat kasvatustieteiden maisteri, luokanopettaja (483 työtöntä) ja kasvatustieteiden maisteri, kasvatustiede (292 työtöntä).


1) Tutkintotieto on henkilön viimeisin korkein tutkinto tilastovuoden tutkintorekisteristä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrässä on alipeittoa. Noin puolelta ulkomaalaistaustaisista puuttuu tieto tutkinnosta.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Pelkonen 029 551 3011, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (248,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 17.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. ammatti ja sosioekonominen asema 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2018/01/tyokay_2018_01_2019-12-17_tie_001_fi.html