Etusivu > Tilastot > Väestön koulutusrakenne > 2017 > 40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017

Julkaistu: 2.11.2018

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017

Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Koulutetuimpia olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 87 prosenttia.

Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan, 2017

Vuonna 2017 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 31 prosenttia väestöstä. Korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 47 prosenttia. Nuoremmissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ei nouse yhtä korkeaksi. 35–39-vuotiaissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 44 prosenttia ja 30–34-vuotiaissa puolestaan 39 prosenttia. Toisin sanoen 40–44-vuotiaat ovat toistaiseksi jäämässä korkeimmin koulutetuiksi ikäluokiksi.

Miehet olivat suorittaneet naisia enemmän tutkintoja yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, minkä lisäksi 70–74-vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli naisia suurempi. Alle 70–vuotiaissa naiset olivat enemmistönä sekä tutkinnon suorittaneissa että korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa. Kaikista naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 35 prosenttia ja perusasteen tutkinnon varassa oli 27 prosenttia. Miehistä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut oli 27 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 29 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa erot sukupuolten välillä olivat vielä suurempia. 25–34-vuotiaista naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 43 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 13 prosenttia, kun miesten vastaavat osuudet olivat 28 prosenttia ja 19 prosenttia. Miehet olivat enemmistönä toisen asteen koulutuksessa sekä hienoisesti tutkijakoulutusasteella. Naiset suorittavat siis enemmistön korkea-asteen tutkinnoista, mutta korkeakoulutukseen hakeutuvat miehet suorittavat useammin lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon. Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääriä sekä sukupuolen, ikäryhmän että alueen mukaan tarkasteltuna.

Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2017

Vuonna 2017 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Uudellamaalla väestö oli suorittanut keskimäärin 4,1 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,8 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Pohjoismainen tutkintotietojen vaihto paransi Ahvenanmaan koulutustasoa, kun muissa Pohjoismaissa suoritetut tutkinnot saatiin lisättyä Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Ahvenanmaalainen väestö oli suorittanut keskimäärin 3,3 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen, kun ennen tietojenvaihtoa Ahvenanmaalaiset olivat suorittaneet keskimäärin 2,9 vuotta koulutusta.

Vuonna 2017 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 111 748 henkilöä, joka on 16 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 14 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 23 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutusasteen ja ikäryhmän mukaan 2017

Ikä	15 vuotta täyttänyt väestö		Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa		Tutkinnon suorittaneita yhteensä		Toinen aste 1)		Korkea-aste
		%		%		%		%		%
Yhteensä	14 460	100,0	8 242	57,0	6 218	43,0	5 028	34,8	1 190	8,2
15-19	6 567	100,0	5 955	90,7	612	9,3	612	9,3	.	.
20-24	4 410	100,0	1 260	28,6	3 150	71,4	2 992	67,8	158	3,6
25-34	1 157	100,0	280	24,2	877	75,8	603	52,1	274	23,7
35-44	162	100,0	28	17,3	134	82,7	61	37,7	73	45,1
45-54	163	100,0	22	13,5	141	86,5	74	45,4	67	41,1
55-64	430	100,0	82	19,1	348	80,9	200	46,5	148	34,4
65-74	1 069	100,0	362	33,9	707	66,1	373	34,9	334	31,2
75-	502	100,0	253	50,4	249	49,6	113	22,5	136	27,1

1) Sisältää erikoisammattitutkinnot

Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä. 15 vuotta täyttäneistä toisen polven ulkomaalaistaustaisista 76 prosenttia kuului ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura oli vasta alussa. 20–24-vuotiaista toisen polven ulkomaalaistaustaisista tutkinnon oli suorittanut 71 prosenttia, joka on 12 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tutkinnon suorittaneiden osuus samanikäisestä väestöstä. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 35–45-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 45 prosenttia.

Lähde: Koulutustilastot 2017. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (273,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan, koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2017 (2.11.2018)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne (2.11.2018)

---

Päivitetty 2.11.2018