Julkaistu: 5.11.2020

40–44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja vuonna 2019

Vuoden 2019 loppuun mennessä 3 435 387 henkeä eli 74 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 32 prosenttia väestöstä.

Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2019

Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2019
Toinen aste sisältää erikoismmattitutkinnot. Ei tutkintoa sisältää henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.

Vuonna 2019 korkeimmin koulutettuja olivat 40–44-vuotiaat, joista tutkinnon oli suorittanut 88 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 47 prosenttia. 45–49-vuotiaista tutkinnon oli suorittanut 87 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Kaikista 15 vuotta täyttäneistä naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia ja perusasteen tutkinnon varassa oli 25 prosenttia. Miehistä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 28 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 28 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa erot sukupuolten välillä olivat vielä suurempia: 30–34-vuotiaista naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 48 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 12 prosenttia, kun miesten vastaavat osuudet olivat 33 ja 18 prosenttia. Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääriä sekä sukupuolen, ikäryhmän että alueen mukaan tarkasteltuna.

Vuonna 1995 syntyneet ilman toisen asteen tutkintoa, % ikäryhmästä

Vuonna 1995 syntyneet ilman toisen asteen tutkintoa, % ikäryhmästä

Vuonna 1995 syntyneiden kohortti täysi-ikäistyi vuonna 2013, jolloin ikäluokasta lähes kaikki olivat vielä ilman toisen asteen tutkintoa. Vuonna 2014 ilman toisen asteen tutkintoa oli 36 prosenttia, minkä jälkeen ilman toisen asteen tutkintoa olevien osuus on laskenut tasaisesti. Vuonna 1995 syntyneet täyttivät 24 vuotta vuonna 2019, jolloin ilman toisen asteen tutkintoa oli 14 prosenttia, miehistä 16 ja naisista 13 prosenttia.

Ilman toisen asteen tutkintoa jääneiden osuus on säilynyt samansuuruisena ikäkohortista riippumatta, joskin vuonna 1985 syntyneistä ilman toisen asteen tutkintoa jäi useampi. Vuonna 1985 syntyneistä ilman toisen asteen tutkintoa oli 17 prosenttia ikäkohortin täyttäessä 24 vuotta. Miehistä ilman toisen asteen tutkintoa oli joka viides ja naisista 14 prosenttia. Vuonna 1975 syntyneistä ilman toisen asteen tutkintoa oli 15 prosenttia ikäkohortin täyttäessä 24 vuotta. Miehistä ilman toisen asteen tutkintoa oli 17 ja naisista 13 prosenttia.

Vuonna 2019 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 103 166 henkilöä, joka on 15 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 23 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Keski-Suomessa , joissa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vailla perusasteen tutkintoa ovat myös sellaiset henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa.

Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2019

Väestö koulutuspituuteen perustuvan koulutustasomittaimen mukaan 2019

Vuonna 2019 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Uudellamaalla väestö oli suorittanut keskimäärin 4,3 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,9 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen.


Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 5.11.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2019/vkour_2019_2020-11-05_tie_001_fi.html