Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien varallisuus > 2013 > 1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013

1. Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013

Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 euroa vuonna 2013. Puolella kotitalouksista oli varallisuutta tätä enemmän ja puolella vähemmän. Mediaanivarallisuus oli reaalisesti 4,7 prosenttia suurempi kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2009, jolloin se oli 105 030 euroa. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varallisuutta, josta on vähennetty velat. Ennen velkojen vähentämistä kotitalouksien varojen mediaani oli 162 300 euroa. Se kasvoi reaalisesti 3,5 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013.

Varallisuus on epätasaisesti jakautunut, sillä neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 252 000 euroa ja neljäsosalla alle 10 000 euroa. Varallisuuden epätasainen jakautuminen näkyy myös siinä, että varallisuuden keskiarvo on huomattavasti mediaania korkeampi. Nettovarallisuuden keskiarvo kotitaloutta kohden oli 195 300 euroa. Varakkaimmassa kymmenyksessä varallisuuden mediaani oli 655 100 euroa ja keskiarvo 883 700 euroa. Vähävaraisimmassa kymmenyksessä sekä nettovarallisuuden keskiarvo että mediaani olivat negatiivisia.

Kuvio 1. Nettovarallisuuden mediaani ja keskiarvo nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013

Varojen ja tulojen kasvu hidasta 2009–2013

Sekä varallisuuden että tulojen kasvu oli hidasta ajanjaksolla 2009–2013 verrattuna edeltäviin tutkimuskertoihin, lukuun ottamatta 1990-luvun alun laman sisältävää ajanjaksoa. Nettovarojen mediaani kasvoi reaalisesti 4,7 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013, kun kasvua oli 14 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2009. Tätä ennen keskivertotalouden nettovarat kasvoivat nopeasti vuosina 1998–2004 (37 %) ja 1994–1998 (20,6 %). Vuodesta 1987 vuoteen 1994 nettovarallisuuden mediaani väheni 7,1 prosenttia.

Kuvio 2. Kotitalouksien nettovarallisuuden (varat–velat), kokonaisvarojen ja käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin reaalinen muutos 1987–2013.

Varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta 45 prosenttia

Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2013 noin 45 prosenttia nettovarallisuudesta. Varakkaimman kymmenyksen raja oli 458 600 euroa. Varallisuuden epätasaista jakautumista kuvaa se, että alle mediaanivarallisuuden (110 000 euroa) jäävä puolisko kotitalouksista omisti noin 7 prosenttia nettovarallisuudesta.

Taulukko 1. Nettovarallisuuden jakautuminen 1987–2013, osuudet nettovarallisuuden kokonaismäärästä (%)

Varallisuuskymmenys	1987	1994	1998	2004	2009	2013
I–V (vähävaraisin 50 %)	9,5	6,9	7,0	8,1	6,2	6,7
VI	8,6	8,2	7,5	7,1	6,9	6,9
VII	11,4	10,9	9,8	10,0	9,7	9,6
VIII	14,5	14,5	13,4	13,3	13,6	13,0
IX	19,3	20,3	18,9	19,1	19,4	18,7
X (varakkain 10 %)	36,7	39,2	43,3	42,5	44,2	45,2
Yhteensä	100	100	100	100	100	100

Vuodesta 2009 vuoteen 2013 varakkaimman kymmenyksen osuus koko nettovarallisuudesta kasvoi prosenttiyksikön. Osa muutoksesta voi selittyä kuitenkin tilaston menetelmä- ja sisältömuutoksilla (ks. jäljempänä). Nämä huomioiden voidaan kuitenkin sanoa, että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on kasvanut. Esimerkiksi vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen osuus nettovaroista on noussut noin 6 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2013 velat ylittivät varat noin 9 prosentilla talouksista, eli näiden kotitalouksien nettovarallisuus oli negatiivinen. Viidellä prosentilla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 655 000 euroa ja yhdellä prosentilla yli 1 350 000 euroa (ks. julkaisun liitetaulukko 1). Kotitalouksia oli yhteensä 2 622 500 vuonna 2013.

Tilastossa menetelmämuutoksia

Varallisuustutkimuksen menetelmä on muuttunut vuosien varrella. Osa muutoksista voi aiheuttaa vertailukelpoisuusongelmia erityisesti yksityiskohtaisemmassa varallisuuslajeittaisessa tarkastelussa. Keskeisimmät tunnusluvut, kuten nettovarallisuuden mediaani, ovat kohtuullisen vertailukelpoisia yli ajan (ks. laatuseloste).

Tilaston tiedot on koottu Tilastokeskuksen tulonjakotilaston yhteydessä joko samalle otokselle tai aliotokselle. Poikkeus on vuosi 2004, joka oli erillinen otostutkimus. Tutkimusmenetelmä muuttui merkittävästi vuonna 2009, jolloin tiedot johdettiin pitkälti rekistereistä tai estimoitiin. Vuoden 2013 varallisuustutkimuksessa on edelleen tehty lukuisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia menetelmä- ja lähdetietojen muutoksia verrattuna vuoden 2009 tutkimukseen. Muutokset koskevat useimpia varallisuuseriä, kuten asuntoja, velkoja, talletuksia, noteeraamattomia osakkeita, sijoitusrahastoja, viljelysmaata ja muuta yritysvarallisuutta. Osa muutoksista on kyetty ottamaan huomioon laskemalla vuoden 2009 tiedot uudistuneilla menetelmillä (mm. asuntojen, peltojen ja sijoitusrahastojen arvottaminen).

Muutoksia on yksityiskohtaisemmin kuvattu tilaston laatuselosteessa ja niistä voi pyydettäessä saada tarkempia tietoja. Tässä julkaisussa esitetyt vuoden 2009 tiedot poikkeavat aiemmin julkaistuista sekä menetelmä- että käsitemuutosten vuoksi. Eniten vaikutusta on asuntovarallisuuden arvotusmenetelmän muutoksella (ks. laatuseloste).

Tässä julkaisussa ja tilaston tietokantataulukoissa varallisuuden tasoa kuvataan pääsääntöisesti mediaanilla, sillä varallisuusjakaumat ovat vinoja ja niissä on usein poikkeavia havaintoja. Lisäksi varallisuustutkimuksen tiedot perustuvat otokseen, jolloin ääriarvot voivat väestöryhmittäisessä tarkastelussa vaikuttaa keskiarvoihin erittäin paljon. Tämä koskee erityisesti rahoitusvarallisuuden alaeriä. Tilaston tietokantataulukoissa varallisuuslajien alaerien mediaanit on laskettu ehdollisina, eli niiden kotitalouksien jakaumasta, joilla on tiettyä varallisuuserää.

Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Juha Honkkila 029 551 3651, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.4.2015